#34 New York City - part 1

Ajankohta: 2015, toukokuu

Nyt se on koettu, ensimmäistä (muttei todellakaan viimeistä) kertaa, New York City ja Manhattan! Meidän 7 päivää Cityssä sujui mahtavasti, meitä ei varastettu, emme eksyneet kertaakaan ja budjetissakin pysyttiin, eli rahat eivät loppuneet. Olin ilmeisesti suunnitellut meidän matkan aikataulun aikalailla väljäksi - mikä on tietenkin parempi, kuin liian tiukka aikataulu. Ajattelin jakaa reissupostaukset kolmeen osaan: ensimmäisessä kerron nähtävyydet, joissa kävimme, toisessa käyn läpi muutaman ravintolan ja kahvilan ja kolmannessa käsittelen rahanmenoa (ihan vaan vinkkinä, jos joku sattuu googlettamaan - minä en löytänyt tästä kuin muutaman vinkki -postauksen ja oli hieman hankala arvioida, paljonko kannattaisi varata rahaa esim. ruokaan).

Kentällä passintarkastus takana ja lentoon lähtö edessä!

Pinkit passinkuoret ja pinkki matkalaukku - tuliaisia
Bangkokista ;)

Saavuttiin New Yorkiin paikallista aikaa noin kolmen maissa ja kentällä meni kaikkinensa noin puolitoista tuntia. Selvittiin siis paljon nopeammin, mihin oltiin varauduttu (noin kolmeen tuntiin - minkä jotkut varmasti joutuivatkin jonottamaan passintarkastukseen). Varaa siis aikaa jonotukseen! Kentältä meni noin 45 min matkustaa Manhattanille. Otimme siis alkuun Airtrainin ja vaihdoimme metroon. Kentälle tulo oli huomattavasti nopeampaa, sillä tajusimme ottaa eri metrolinjan, joka ei pysähtynyt jokaisella asemalla. Liikkuminen metrolla ja busseilla manhattanilla on äärimmäisen helppoa, kun vain vaivautuu ennen lähtöä ottamaan selvää vaihdoista ja siitä, mikä on nopein vaihtoehto. Kannattaa ostaa esim. 7 päivän metrokortti (30 $ / 27,6 €), pääset liikkumaan sillä rajattomasti metrolla ja busseilla ainakin Manhattanilla, Brooklynissa ja Bronxin puolella. 

Pakolliset siipikuvat!

Sunnuntaina mentiin heti aamusta Greenwich Villageen kiertelemään; käytiin mm. Carrien kodin rappusilla - siis siellä missä ne Sinkkuelämän kohtaukset on kuvattu. Frendien talo oli myös pakollinen ja koska meillä oli rutkasti aikaa ennen varattua brunssia, käytiin myös kävelyllä Hudson joen varrella. Lähdimme Pohjois-Manhattanilla sijaitsevalta asunnoltamme hyvissä ajoin ennen yhdeksää. Valitsimme matkantekovälineeksemme bussin, koska meillä ei ollut kiire ja sillä tavoin näimme kivasti Manhattania - toisin kuin metrolla huristellessa. Suosittelen siis käyttämään bussia, jos ei ole ruuhka-aika, sinulla ei ole kiire ja haluat ihastella maisemia (muussa tapauksessa valitse metro). Jäimme pois Washington Square Parkin kohdalla - täällä taiteilijat kohtaavat ja hakevat inspiraatiota. Tällä kertaa Parkissa oli soittamassa mies pianoa! Viehättävä kohtauspaikka.

Washington Square Park huhtikuun lopussa.

Seuraavaksi oli vuorossa WTC:n kaksoistornien uhrien muistomerkki sekä uusi One World Trade Center (missä muuten on tänä keväänä 2015 avattu uusi näköalapaikka). Emme käyneet uudessa tornissa sisällä. Muistomerkit olivat näyttävät ja valtavan kokoiset - ja nimiä täynnä. Tuli aivan kylmiä väreitä ja hämmentynyt olo.

WTC:n kaksoistornien muistomerkki - toinen niistä kahdesta.

Sunnuntaina olivat vielä vuorossa Flatiron Buildingin tsekkaus - näyttävä! - ja Time Square - valtavasti ihmisiä! Älkää ihmeessä nostako tässä maailman taloustilanteessa euroja mukaan vaihtaaksenne niitä käteiseksi. Meille kävi Time Squarella niin, että vaihdettiin käteistä valuuttaa ja kurssi oli niin huono (+ muut vaihtoon liittyvät kulut), että "hävittiin" varmaan lähemmäs 100 €! Enempää ei enää vaihdettu, vaan käytettiin luottokorttia. Luottokortilla maksettaessa kurssi vaihteli 0,91 ja 0,94 välillä.

Tima Square - ja väentungos.

Me ei olla mitenkään suuria taiteen ystäviä, joten museoksi valikoitui lukuisten taidemuseoiden sijasta American Museum of Natural History. Sisään päästiin melko vähällä jonotuksella, kun oltiin liikkeellä jo aamutuimaan. Minulla oli vielä alkuviikosta hieman unirytmi sekaisin ja museopäivä maanantainakin heräsin aamulla viiden maissa. 

Me kierreltiin melkein kaikki osastot ja huoneet läpi, ja silti aikaa meni huimat 3,5h ilman pidempiä taukoja! Emme jääneet juurikaa lueskelemaan näyttelyiden tekstejä, vaan tyydyimme katselemaan. Jos siis tiedät, että haluat kiertää koko helahoidon läpi ja vielä perehtyä johonkin aiheeseen tarkemmin, suosittelen varaamaan reilusti aikaa. 

Olin etukäteen valkannut meille muutaman kirppiksen 3rd avenuelta ja päätettiin museon jälkeen hypätä bussiin, joka sopivasti lähti ihan vierestä ja meni Central Parkin läpi Upper West Siden puolelle. Päästiin siis kolmannen avenuen risteykseen ja käveltiin muutama katu ylöspäin. Kirpparit sijaitsivat 81. kadun ja 83. kadun välissä. Suoraan sanottuna en jaksanut kovin tarkkaan alkaa penkomaan, enkä usko että olisin löytänyt ainakaan mitään vaatteita täältä. Toki myynnissä oli. mm. merkki laukkuja ja - kenkiä, mutta en tarvitse käytettyjä 200 dollaria maksavia korkkareita. Muutenkin vaatteet olivat minun makuuni liian "hienoja" (en keksi parempaa sanaa - kalliita pukuja jne.), ja shoppaajien ikä taisi keskimäärin olla reippaasti yli 50 vuotta. Mutta jos metsästät vaikkapa Chanelin merkkilaukkua, saatat tehdä täällä löytöjä!

Maanantaina univelkaa oli vielä sen verran, että kun saavuimme kotiin puoli kuuden maissa ja suunnittelimme pikku torkkuja ennen Brooklyn Bridge -kävelyä, nukuimme puolen tunnin iltapesusessioita lukuunottamatta ilta kuudesta aamuun asti! Mahtoivat majoittajamme ja viereisen huoneen sohvalla yöpyvä turisti ajatella, että mitä kummaa porukkaa nämä ovat, kun menevät yöunille niin ajoissa :D.

Meidän "kotitalo"

Koska oltiin New Yorkissa, missä lukuisat pilvenpiirtäjät kohoavat kohti taivaita, pakollinen näköalamesta oli käytävä ja meille paikaksi valikoitui Top of the Rock (30 Rockefeller Center). Tämä hupi maksoi 30 $ (noin 28 €), joten aika kallista verrattuna esim. Berliinin kuuluisaan näköalapaikkaan, TV torniin. Mutta oli se sen arvoista! Näkymät ympäri Manhattania ja kauemmaskin olivat upeat!


Koska meidän ei ollut tarkoitus pyhittää ostoksille kovinkaan paljoa aikaamme, ei alun perin ollut tarkoituksena tutustua sen kummemmin ostospaikkoihin (tarkoitus oli käydä vain muutamassa tavaratalossa). Erään ravintolan tarjoilija kuitenkin ilmoitti, että meidän on "ehdottomasti mentävä shoppailemaan SoHoon" - joten mehän mentiin. Tällä ensimmäisellä reissulla ei mukaan lähtenyt kuin kahdet farkut (minulle, joo-o), mutta kävimme siellä vielä 2 kertaa, emmekä selvinneet kummastakaan reissusta tyhjin käsin! 

Näkymiä pohjoisen suunnalle.

Turistit, toinen irvistää kun ei osaa hymyillä normaalisti!

Näitä söpöjä taloja oli mahottomasti! Ihana niitä oli tuijotella ja kuvailla.

Koska meillä oli shoppailun jälkeen vielä "tuhottomasti" aikaa käytettävänä, huristeltiin aivan Manhattanin eteläkärkeen ja hypättiin ilmaiselle lautalle Staten Islandille. Vapaudenpatsas ja Manhattan näkyivät hienosti!

Eteläinen Manhattan lautalta kuvattuna.

Lauttamatkan jälkeen kävimme vielä shoppailu kierroksella Century 21 ostoskeskuksessa (ja näitähän on Manhattanilla kaksin kappalein, kävimme kyllä molemmissa ostoksilla). Lisäksi erehdyimme ostoksille kalliiseen ruokakauppaan - maksoimme törkeän hinnan omenoista ja viinirypäleistä, lupaan kertoa tästä lisää! Keskiviikkona sitten reippailimme oikein urakalla. Ajelimme bussilla Central Parkin pohjoiseen päähän ja lähdimme kävelemään etelää kohti. Kiertelimme ja kaartelimme, pysähdyimme välillä kuvaamaan ja syömään vohvelit, ihastelemaan kilpikonnia lammenrannalle, kiipeilemään linnan (Belvedere Castle) kapeissa portaissa ja lopulta päädyimme piknikille ja ottamaan aurinkoa. Meillä oli siis eväät mukana ja ne kyllä maistuivat noin kahdeksan kilometrin kävelyn jälkeen. 

Puisto kierroksen jälkeen kipaisimme lähellä olevalle 5th avenuelle ja siitä East 56th streetille, missä sijaitsi Nike Town - kerroksia taisi olla yhteensä viisi ja valikoimaa oli siis aivan valtavasti. Me tyydyttiin vain ihmettelemään. Jos siis fanitat Niken tuotteita ja muuta et päällesi huolikaan, mene ihmeessä tänne - ja varaa paksu lompakko mukaan!

Keskuspuiston maisemia.

Juoksu tuntui olevat trendilaji Cityssä - juoksijoita
oli aivan V-A-L-T-A-V-A-S-T-I (tosin ei tässä kuvassa)

Peace! :D

Torstai ja perjantai vietettiin kaupoissa kierrellen, tavaraa haalien ja kaupungin kaduilla haahuillen (niskat jumissa takakenoisesta asennosta). Itse tein muutamia hankintoja farkkujen lisäksi: Foot Lockerista (en ollut aiemmin kuullutkaan tästä) ostin Niken Free 5.0 lenkkarit tarjouksesta ja Niken Lunartempot. Century 21:stä mukaan lähti perus musta neuletakki, Michael Korsin trenssi (pilkka hintaan) ja mustat nahkaballerinat. Ai niin - ja laukku. Mutta sentään en tuhlannut siihen kuin vajaan 50 dollaria - Guessin tuotteet olivat niin edullisia. Lompakonkin (jollaiset taitavat lähennellä Suomessa 100 €) sai halvimmillaan noin 20 dollarilla. Huhhuu, en kyllä ikinä osta mitään "merkki" kamaa Suomesta.

Luurankoko?

Tuntuu, että paljon ehdittiin näkemään - myös se kuuluisa Brooklynin silta, mikä ei meinannut millään onnistua, sillä ensimmäisellä kerralla nukuimme koko illaan, toisella kerralla pääsimme Brooklynin puolelle asti, mutta meillä ei ollut takkeja mukana (idiootit!), joten meinasin jäätyä ja jouduimme maito metrolla takaisin kotiin. Kolmannella kerralla - viimeisenä iltanamme Cityssä - pääsimme vihdoin tosi toimiin ja kävelimme sillan. Luonnollisesti Manhattanille päin ja pysähtelimme joka kymmenen askeleen välein kuvaamaan :D. Tämä loma tuli kyllä tarpeeseen ja oli kaiken kaikkiaan ihana kokemus! Ensi kerrallekin jäi jotain nähtävää vielä, ei ihan kaikkea kuitenkaan ehditty viikossa ;D. Suosittelen New Yorkia lämpimästi - ainoa miinus on pitkä lentomatka, mutta sekään ei estäisi minua lähtemästä uudelleen jos aikaa ja rahaa löytyy. Upea kaupunki!

Palaan vielä reissuun liittyen muilla aiheilla. Tässä kuitenkin tiivis infopaketti meidän viikon kulusta - toivottavasti joku jaksoi lukea ja vielä enemmän toivon, että joku sai tästä omalle matkalleen inspiraatiota. 

Palataan! 
-Tiina

#33 Loma lähestyy!

Ajattelin tulla kirjoittamaan pikaiset kuulumiset ennen reissuun lähtöä. Koska meillä on kyseessä kaupunkiloma ja yöpaikan vaihtoja ei ole tiedossa, harkinnassa on läppärin  mukaan ottaminen. Tämähän tarkoittaa sitä, että siinä tapauksessa, jos kone on mukana, tulee mahdollisesti reissupostausta paikan päältä! Saa nähdä mihin tulokseen päädytään.

Olen kyllä aivan älyttömän innoissani reissuun lähdöstä (kukapa ei olisi?) ja kihisen itsekseni, en malta odottaa lauantaita! Me menemme jo perjantaina Helsinkiin yöksi ja lentoon lähtö tapahtuu lauantaina iltapäivällä. Olen yrittänyt olla katselematta liikaa vinkkejä NYC:yyn menijälle, sillä meillähän on päiväohjelmat lyöty jo tavallaan lukkoon. Sunnuntaille on varattu brunssi Greenwich Villagesta, ravintolan nimi on Swine (531 Hudson Street). Paikkaa oli kehuttu paljon mm. Yelp sovelluksessa ja joku piti valita, joten tällä mennään. Aion tehdä ravintoloista / kahviloista erillisen postauksen, jos käy niin hyvä tuuri, että kehumisen arvoisia paikkoja sattuu useampia. Meillä on kyllä tarkoitus mennä mahdollisimman pienellä budjetilla ja kokata "kotona" aamupalaa useampana aamuna, ja miksi ei myös iltapalaakin. Uskonpa vaan, että näin säästetään kymppejä - on nekin rahat sitten muuhun, kuten vaikka shoppailuun! Pakollisia kokeiltavia ruokamestoja ovat ainakin kiinalainen, italialainen ja thaimaalainen keittiö. Toki käydään vetämässä napaan jotkut kunnon hampurilaiset ja olisiko kokeiltava pannupitsaa? Lisäksi haluan ehdottomasti päästä maistamaan aitoa amerikkalaista juustokakkua ja kehuttuja kuppikakkuja. Taitaa olla parempi sisällyttää päiviin myös treeniä, ettei pääse viikon aikana paisumaan (yhtään enempää ;D).

Ajattelin - kuten Thaimaan lomallammekin - pitää kirjaa meidän menoista. Näin saan käsityksen siitä, minkä verran kannattaa varata tuleville NYC lomille rahaa. Tämä ensimmäinen yhteinen New York matkamme tuli tosiaan extemporee, ja en aio varata (toisin kuin useammassa lukemassani blogikirjoituksessa on kehotettu) suuria summia shoppailuun, sillä en ole yksinkertaisesti ehtinyt säästää. Toisaalta ajattelen asian myös niin, että miksi turhaan ostella sadoilla euroilla esimerkiksi vaatteita, jos niitä ei periaatteessa tarvitse ja en sellaista määrää Suomessakaan ostaisi? Tottakai ymmärrän, että joku lähtee kaupunkiin shoppailulomalle, mutta kiva, jos kykenen näyttämään esimerkkiä, että NYC loman voi viettää myös ilman paria ylimääräistä tonnia kukkarossa! Meillä tällä hetkellä suunniteltu noin 50€/päivä/henkilö ruokailuihin ja ruoka- sekä välipalaostoksiin. Tämä kuulostaa minusta hurjalta - meillä menisi kahdestaan noin 700€ ruokaan viikossa! Katsotaan, miten käy. En hirveästi löytänyt hintatietoa, mitä ruokailu Cityssä maksaa. Toisaalta siellä voi varmasti syödä millaisella budjetilla vaan! Katsotaan, löydetäänkö meidän kukkarolle sopivia paikkoja, vai joudutaanko loppuviikosta vierailemään "nakkikioskilla". Noo, ei me sinne nuukailemaan lähdetä, mutta järki pyritään pitämään päässä rahan käytön suhteen. Minulla suunnitelmissa seuraavat ostokset:

- Niken free 5.0 -lenkkarit. Tällaiset ostin Bangkokista ja olen käyttänyt niitä salikenkinä. Olen tykännyt tästä "paljasjalka" tossusta, sopii minun jalalle ja koska (ainakin tällä hetkellä) on riittävä minun treeneihin, eli ei tartte olla yhtään tukevampi pohja. Ajatuksena olisi siis saada toiset tossut ulkokäyttöön!

- Vapaa-ajan lenkkarit. Merkillä ei niin väliä, mutta onhan Niken mallistoissa ihan kivoja! Jospa löydän laatua edullisesti. 

- Vaihtoehtoisesti, jos ei mieleisiä lenkkareita löydy, Converset. Mahdollisesti varrettomat ja ihan neutraalin väriset (ei pinkkiä tällä kertaa).

- Farkut. Mahdollisesti kahdet. Ja farkkushortsit.

- Alusvaatteita. Taas kerran, jos löydän laatua edullisesti.

- Treenivaatteita: kompressio säärystimet ja/tai sukat sekä uudet treenipöksyt.

Semmosta! Jossain vaiheessa haaveilin merkkilaukusta, mutta taidan jättää sen hankinnan loppuvuoteen Euroopan joululomallemme. Melko vaatimaton on tämä lista omasta mielestäni ottaen huomioon, että tässä on lähes koko tämän vuoden vaatekauppashoppailut minun osalta. Nyt jatkuu pakkaus, palataan astialle viimeistään reissun jälkeen!

#32 Leppoisaan sunnuntaihin kuuluu porkkanakakku

Hyvää vaalisunnuntaita kaikille! Luvassa hieman alustavaa höpinää, porkkanakakun resepti ja lopussa ruokavalio ynnä muuta pohdintaa. 

Näin vaalien kunniaksi: toivottavasti Te lukijatkin olette löytäneet ehdokkaan, jonka mielipiteet ovat omien kanssa samassa linjassa ja olette lähteneet vaaliuurnille. Itse en viime eduskuntavaaleissa äänestänyt, vaikka minulla äänioikeus olikin. Tänävuonna kävin äänestämässä ja koska meidän äänestyspaikkamme on puolen kilometrin päässä, yhdistimme sen koirien ulkoilutukseen. Sää ei kyllä täällä Itä-Suomessa ole tänään ollut kovin houkutteleva, mutta kävimme siitä huolimatta ulkoilemassa reilun 1,5h. Siinäpä sitä nälkää kasvateltiinkin! Rennon, kiireettömän sunnuntain kunniaksi leivoimme (lue: Mikko leipoi) porkkanakakun. Tätä herkkua on ollut meillä monta kertaa aiemminkin, mutta nyt vasta sain sen tänne blogin puolelle. Kyseessä on kirjaimellisesti suussasulava herkku, ohje on alunperin Arlan sivuilta ja Mikko on muokannut ohjeesta seuraavanlaisen (ohje tässä alussa, lopussa jaarittelua omasta syömisestä ja ruokapäiväkirjasta, joten loppun ei tarvitse lukea, jos haluat vain herkutella, etkä pohdiskella ;):

Ohje:

(noin 12 palaa)

400 g porkkanoita 

100g voita

4 kananmunaa

1 dl sokeria

1 dl ruokosokeria

4 dl vehnäjauhoja

1 tl vaniljasokeria

2 tl leivinjauhetta

2 tl kardemummaa

Täyte/päällinen:

50 g voita

100 g maustamatonta tuorejuustoa

150 g rasvatonta maitorahkaa

0,5 dl tomusokeria

1 appelsiinin raastettu kuori

Vatkaa munasta ja sokerista vaahto, sekoita vaahtoon hieno porkkanaraaste ja sulatettu voi, lisää viimeisenä keskenään sekoitetut kuiva-aineet. Voitele halkaisijaltaan noin 23 cm uunivuoka, jossa on irroitettavat reunat. Kaada taikina uunivuokaan ja paista uunissa 40 min. Tee päälle levitettävä täyte valmiiksi ja levitä jäähtyneen kakun pinnalle. 

Tämä on siis todella, todella herkullinen kakku ja koska se ei ole liian ällö-makea, sitä voisi syödä useamman palasen (kyllä, olen kokeillut, ja sitten ihmettelen päälle, miten ei paino putoa, mistähän johtuisi ;D). Päätin pitää kolmelta päivältä täydellistä ruokapäiväkirjaa, kaikkine laskelmineen ja sen takia pääsin myös tämän kakun ravintoarvoja laskemaan. Tässä melkomelko tarkan laskelma tulos:

1 pala (kun kakku on jaettu 12 palaan) sisältää 300 kcal, 14,9 g rasvaa (rasvan osuus 26%), 35,1 g hiilihydraatteja (Hh osuus 62 %) ja 6,6g proteiinia (proteiinin osuus 12%). Ei siis teekään enää mieli vetäistä useampaa siivua päivässä vaan tyydyin yhteen. 

Ruoka-annosten ravintosisältöjen laskeminen on melko työlästä, mutta palkitsevaa. En muista tehdä sitä ikinä, ellen ole tällä tavalla asennoitunut hommaan etukäteen. Nyt päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja valitsin kolme päivää, joista kaksi sijoittuu viikolle, että lopputulos olisi mahdollisimman totuuden mukainen. Viikonloppuna kun tulee enemmän herkuteltua ja viikolla taas syön erittäin tarkasti tiettyihin kellonaikoihin ja annokset ovat valmiiksi punnittuja. Harvemmin siis viikolla tulee ylilyöntejä annosten tai ruoka-aineiden suhteen kun verensokerit ovat tasaiset ja nälän tunne ei pääse missään vaiheessä yllättämään. Olen kyllä löytänyt lähestulkoon kultaisen keskitien aloitettuani viime vuodenvaihteessa (2015) fustran ja pikkuhiljaa aloin noudattamaan annettuja ruokaohjeita. Minulle suunniteltu prosentuaalinen jako menee seuraavasti: rasvaa 20 - hiilihydraatteja 40 - proteiinia 40 päivässä. Tällainen proteiini painotteinen sopii hyvin painonpudottajalle ja toki myös liikuntaa paljon harrastavalle. Minulle siis passeli, olenhan (ikuinen (tovottavasti en)) painonpudottaja ja harrastan liikuntaa noin 6 kertaa viikossa.

Hauska huomata, miten jotain ei niin kovasti teekään enää mieli kun laskee, kuinka paljon se sisältää niitä ei toivottuja, ruokavalion sekoittavia aineita. Tänäänkin taidan syödä iltapalaksi mieluummin maitorahkaa ja itsepoimittuja mustikoita, kuin tätä kakkua. Jos en olisi laskenut kakun kaloreita, menisin luultavasti vanhan kaavan mukaan ja leikkaisin itselleni pienen siivun ajatellen: "Eihän tämä nyt NIIN epäterveellistä voi olla, etteikö vielä yhden palasen voisi ottaa". Noh, se nyt vaan on tosiasia, että toisille se voikin olla yhdentekevää: joko olet ylipainoinen herkkusuu, jolle on ihan sama laihtuuko vai ei, tai sitten olet "laiha" jolle ei vaan kilot keräänny - mutta tuskin lihasmassakaan pelkästään kakkuja mässäämällä. Ehkä tämä oli vähän mustavalkoisesti ajateltu, mutta itse nyt vaan lukeudun siihen joukkoon, jonka on pakko miettiä mitä laittaa suuhunsa, jos haluaa päästä turhista kehon rasvoista eroon. Se vaatii itsekuria, varsinkin kun sitä kakkua nyt sattuu olemaan siellä jääkaapissa ja sitä olisi niin helppo vain napata pikku slaissi ohikulkiessaan. Melkoiset pohdiskelut sai yks eto kakku minussa aikaan. No onneksi meillä leivotaan melko harvoin, noin 1-2 kertaa kuussa, ja useimmiten leipomukset koitetaan tehdä välttäen näin suuria määriä sokereita (Mikko tosin kertoi tässä tapauksessa jo puolittaneensa alkuperäisen reseptin sokerimäärän) ja vaaleita vehnäjauhoja. Minä ajattelinkin seuraavaksi ottaa tehtäväkseni muokata tästä reseptistä kevyemmän ja terveellisemmän version - katsotaan jos onnistun niin takuulla jaan sen täällä ja teenpä vielä vertailulaskelmankin tämän "epätervellisen" ja "terveellisen" reseptin välillä!

Ja jotta ei tämäkään teksti tulisi aivan vielä päätökseensä, niin vertailun vuoksi yllä kuva tämän päivän lounaasta: 100g lohta ja runsaasti höyrytettyjä kasviksia: 273 kcal, rasva 7,7%-hiilihydraatit 46,7%-proteiini 45,6%. Eikä takuulla ole tässä annoksessa kansankielellä sanottuna huonoja hiilareita. Oli tosi herkkua ja tätä meillä on huomenna töissäkin eväänä. Takuulla terveellistä ja verrattuna pieneen kakkupalaan kaloreiden määräkin alhaisempi! Ajatella. Muistakkeehan syyä lohta kalloo kahesti viikossa!

Hauskaa sunnuntai iltaa ja jännätkäähän vaalituloksia, saa nähdä lähteekö Suomen talous nousuun tulevan 4 vuoden aikana!

#31 Liikunnan ilo on löytynyt

Viikonloppu alkaa olla takanapäin ja arki tulee rytinällä vastaan maanantaina. Tämä viikko olikin oikein mieluisa kolmepäiväinen työviikko - hieman lomatunnelmien muistelua viiden päivän vapaiden muodossa. Pari viikkoa vielä ja sitten meidän viikon mittainen New Yorkin loma voi alkaa!

Ajattelin kirjoittaa tällä kertaa arkeeni tiukasti liittyvästä asiasta - liikunnasta. Omaan viikko-ohjelmaani kuuluu liikuntaa 5-6 päivänä ja pääasiassa liikunta tapahtuu lenkkeillen (juoksu tai kävely), kuntosalilla tai kotona jumpaten. Viime talvena aloitin hiihdon ja ehdimme hiihtää vain noin 60 km. Ensi talvena sitten ainakin viisinkertaistetaan määrä :). Lisäksi käymme silloin tällöin uimassa ja toisinaan kausittain sulkapalloa pelaamassa. Meillä on kyllä Mikon kanssa käynyt tuuri kun voimme yhdessä harrastaa ja molemmille käy melkeinpä laji kuin laji!

Thaimaa, Koh Lanta, aamuisen biitsijumpan jälkeen!

Olen aiemmin urheillut joko pakon edessä tai vapaehtoisesti tietty tavoite (yleensä karistettava kilomäärä) silmissä kiiluen. Pakon edessä urheilulla tarkoitan niitä aikoja, kun minulla oli vielä hevonen ja kausittain ratsastus tuntui pakolliselta suorittamiselta - silti tuntui että se pitää tehdä, muuten jää hevonenkin vaille liikuntaa. Tottakai harrastus oli enimmäkseen vapaehtoista ja mukavaa, mutta kausiluontoisesti päinvastaisia tuntemuksia herättävää. Jos urheilin tallin ulkopuolella, ainoa motiivi tuntui olevan laihtuminen. 

Laihtuminen on kyllä hyvä syy liikkua ja harrastaa - samoin kuin laihtumisen jälkeen kunnon ylläpitäminen. Mutta mielestäni se ei ole paras syy. Liikunnan pitäisi olla tänä päivänä perusjampan elämäntapa. Nykyään suurin osa työstä, mitä teemme, on niin sanottua istumatyötä. En tosin ole perehtynyt mihinkään tilastoihin, tämä oli vaan tällainen Tiinan oma arvio. Joka tapauksessa, liikunta mielletään jonkinlaiseksi pakolliseksi suoritukseksi - jos et harrasta, olet laiska, aikaansaamaton. Joka tuutista toitotetaan esilaisia laihduttajien nettivalmennuksia ja fitness urheilu on muodissa. Unohdetaan se olennainen, liikunnan ilo. Se, että liikunnasta tulisi ennemminkin elämäntapa ja asia, jolla ei edes tarvitse leveillä, koska se on niin automaattista omassa arjessa. Eihän juuri kukaan luettele päivittäin tekemiään kotiaskareitaan.

Kotona jumppaa koiruuksien kannustamana!

Minä olen aiemmin ollut melkoinen jojoilija, välillä kilot ovat karisseet ja sitten liikkuminen on jäänyt vähemmälle ja elämäntavat repsahtaneet epäterveellisen puolelle - ja kilot ovat palanneet takaisin. Viimeisen vuoden aikana olen pyrkinyt jatkuvasti kohti terveellisempää elämää ja kokonaisvaltaista elämäntapamuutosta - ettei liikunta ja syöminen terveellisesti olisikaan enää saavutus tai että tekisin niin ainoastaan laihtuakseni. Taustalla on laihtuminen mutta tilalle on tullutkin vähitellen jotain muuta. Liikunnan ilo on löytynyt ja itselle mieluisat ja sopivat lajit ovat löytyneet. Kuntosali harjoittelusta on tullut alkukankeuden jälkeen herkkua ja teen sitä enemmän ajatellen oman kehon huoltamista ja ryhtiä sekä keskivartalon vahvistamista - en niinkään suuria lihaksia tavoitellen. Juoksu ja lenkkeily muutenkin tuntuu minun lajilta - varsinkin kun ei tarvitse harrastaa sitä kaupungissa autoliikenteen seassa pöly- ja saasteilman keskellä.

Suurimman hyödyn ja ilon olen saanut harjoitteluuni fustrasta. Vuoden 2014 marraskuussa kyselin kuntosalilta personal training palveluista ja minulle ehdotettiin fustran tutustumistuntia. Nyt olen koukussa ja kohta on takana 20 tuntia henkilökohtaista fustra ohjausta ja vielä enemmän omia harjoituksia kotona. Tulokset lihaskunnon puolella ovat mielestäni huomattavat ja jatkoa on luvassa. Eniten fustra on kuitenkin vaikuttanut ajatuksiini harjoittelusta - miten suoritan liikkeet ja miksi teen ne. Eli esimerkiksi onko asentoni oikea, tekeväthän oikeat lihasryhmät töitä - kuuntelen kehoani enemmän. Aiemmin valitettavasti olen vain tehnyt ja tehnyt sen kummemmin ajattelematta. Pääasiana on ollut määrä, ei laatu. Onneksi, onneksi olen saanut tämän ajatusmallin muutettua päälaelleen ja nykyään ajattelen ensin laatua ja toissijaisena tulee toistojen määrä ja painot. 

Koittakaa siis ihmiset koukuttaa itsenne liikuntaan, löytäkää oma, itselle parhaiten sopiva laji (tai useampia) ja harjoitelkaa sopivasti omien tuntemusten mukaan. Älkää tehkö liikunnasta pakollista suorittamista, vaan ujuttakaa se arkeenne niin, että siitä tulee pikku hiljaa tapa, joka on yhtälailla päivän selvää kuin nukkuminen tai syöminen. Unohtakaa turhat tavoitteet, joita ette välttämättä saavuta itsellenne asettamassa ajassa ja petyttyänne unohda koko urheiluharrastusta. Ottakaa tavoitteeksi löytää liikunnasta ilo. Kaikki muu tulee ajallaan perässä - ylipainoisilla laihtuminen ja alipainoisilla lihasmassa. Pääasia on, että liikunta on osa arkea - ei luksusta tai pakollista suorittamista!  

Hyvää sunnuntai-iltaa ja tulevaa viikkoa. Kohta on kevät pitkällä ja kesä aluillaan, lämpöä ja valoa riittää kauemmin ja sekin kannustaa ulos liikkumaan. Asennemuutoksen aika!

-Tiina

#30 Pääsiäisen kunniaksi valkosipuli-chili lammasta

En ole koskaan juhlinut erityisemmin pääsiäisenä. Meillä ei edes lapsuudessani / nuoruudessani ole laitettu pääsiäisenä mitään erikoisempia ruokia. Tänä vuonna päätin ehdottaa siipalleni, laitettaisiinko ihan lammasta ja silleen. Huruuteltiin siis kotikuntamme Tohmajärven keskustan tuntumassa sijaitsevalle Sirolan lammastilalle (www.sirolantila.com). Täältä ostimme karitsan selkää (satulaa siis?) pakkasesta ja saimme kuulla, että etukäteen varattuna saa elokuusta joulukuuhun tuoretta lihaa. Aiomme todellakin käydä ostoksilla ensi syksynä - ja miksi ei aiemminkin, oli pakastettu lihakin oikein herkullista!

Marinadissa maustumassa!

Marinadiin tuli 3 valkosipulin kynttä puristettuna ja puolikas valkosipuli paloiteltuna, oliiviöljyä noin 1-1,5 dl, 2 tl suolaa, 2 tl mustapippuria, puolikas chili paloiteltuna (todella tulinen, Thaimaan chilejä), 2 tl balsamicoa. Tämä määrä riitti hyvin 10 kpl pihvin maustamiseen. Laitoimme pihvit ja marinadin tiiviskantiseen eväsrasiaan. Rasiaa oli hyvä ravistella, jolloin marinadi leviää hyvin kaikkiin pihveihin. Laita pihvit ravistelun jälkeen vähintään 3h maustumaan jääkaappiin. Paista pihvit molemmin puolin paistinpannulla noin 2-3 minuuttia per puoli ja tämän jälkeen uunivuokaan ja folio päälle. Paista vielä folion alla uunissa noin 30 minuuttia (huomioi toki pihvin paksuus, meillä pihvit olivat noin 2 cm paksuja).

Paista pannulla 2-3 minuuttia per puoli.

Uunista tulleita herkkuja.

Meillä pihvit tarjoiltiin bataatti- ja perunaranskalaisten sekä parsakaalin kera. Itsetehdyt ranskikset eivät tälläkään kertaa tulleet rapsakoiksi kuin pinnasta - en tajua kuinka kauan niitä pitäisi liottaa? Tällä kertaa ne olivat varmaan 3-4 tuntia suolavedessä lillumassa. Anyways, hyviä ne olivat silti! Lisäksi Mikko teki nopean tyrnivoi kastikkeen, jota minä en kyllä ottanut lautaselleni - hirvittävä määrä rasvaa! Mutta muille se näytti maistuvan. 

Suosittelen kyllä lammasta / karitsaa ihan arkiruokailuunkin, itse ainakin tykkäsin ja meillä aletaan kyllä syödä tätä vähän useammin kuin kerran vuodessa!

Toivottavasti teidän pääsiäisenne on mennyt hyvin ja kukaan ei ole vetänyt pahoja suklaaähkyjä. Itse olen syönyt pari pientä suklaamunaa ja löytyihän meiltä tuo irtokarkkipussi kaapista, ehkä olen siellä vieraillut muutaman kerran. Sen sijaan pashaa tai mämmiä ei jääkaapistamme löytynyt tänä pääsiäisenä ja täysin vesilinjalla on menty - ei siis edes punaviiniä lampaan kanssa! Ihana kun ollaan vapaalla ja aikaa jää reilusti urheilulle. Eilen käytiin tekemässä salitreeni pitkän kaavan mukaan (mikä on minulle 1,5h) ja tänään lähdin loskasta huolimatta juoksemaan. Kengät ja sukat kastuivat jo alkumetreillä mutta se ei menoa haitannut. Aion kyllä nauttia täysin rinnoin pääsiäisen pyhistä ja tästä minilomasta, minulla on vasta keskiviikkona töihin meno joten tässä on vielä kolme päivää kotiympyröitä jäljellä!

Karitsaa, bataattia, perunaa ja parsakaalia.