sunnuntai 4. joulukuuta 2016

#66 Matkustamiseen tottuu

Hola amigos, olemme takaisin tukevasti Suomen maaperällä ja sepäs tuntuukin mukavalta! Tuodaan nyt totuus heti ilmi:

reissuun on mukava lähteä, vaan kyllä se kotiinpaluu on vähintäänkin yhtä mukavaa. 

Saavuimme tiistaina myöhään illalla Suomeen ja mitä meillä oli vastassa: lunta ja pakkasta, tätähän minä toivoin! Helsingissä tilanne näytti vielä hieman epäselvältä, mutta mitä idemmäs juna meitä kuljetti, sen lumisemmaksi maisema muuttui - mahtavaa. Mikään ei olisi ollut sen inhottavampaa kuin palata kotiin loskan, vesisateen ja pimeyden keskelle. Tosin pimeäähän täällä on siitä huolimatta vaikka lunta maassa onkin, mutta ainakaan musta maa ei ime kaikkea valoa, joten siinäkin mielessä lumi tuo lohtua.

Otsikkoon viitaten, jos parin viikon reissaamisen jälkeen oli pieni koti-ikävän tynkä, jonka sain työnnettyä taustalle, oli kuukauden päästä tilanne jo se, että reissun pelkäsi loppuvan. Ennen kotiin paluuta totesin, että olisin voinut vielä jatkaa reissuamme. Toki oli ikäväkin ja erityisesti koiria, mutta matkustamiseen tottui siinä määrin, että olisi mennyt vaikka toiset kuusi viikkoa!




Minulla on jo neljä postausta odottamassa viimeistelyä, kuvia ja julkaisua, joten luvassa on toivon mukaan melko tiuhaan tahtiin matkakirjoituksia. Tästä reissustahan riittää tarinoitavaa pitkälle talveen, joten pyrin vapaa-ajan sallimissa rajoissa pitämään tarinoiden julkaisutahdin tavallista tiheämpänä. Perusta varsinkin tiedossa monenmoista tarinaa, samoin Meksikosta - Chile ja Boliviakin tarjosivat meille elämyksiä, vaikka visiitit olivatkin suorastaan hävyttömän lyhyet.




Mitä tekisin toisin?

Kotiin palattua voi alkaa jälkiviisaaksi ja miettiä, mitä sitä olisi kannattanut tehdä tällä matkalla toisin. En todellakaan väitä, että meidän matka olisi ollut epäonnistunut tai huonosti toteutettu, päin vastoin! Mutta kun sitä luppoaikaa on tämän mittaisella matkalla ollut, on joutanut miettimään myös niitä asioita, jotka olisin voinut muutoinkin toteuttaa. Eli tässä on lähinnä niille, jotka suunnittelevat saman tyyppistä, tavallista 2-3 vk lomaa pidempää matkaa tai reissua samalle suunnalle, missä reissasimme:

Peru

Jos olisin tiennyt, miten voimakkaasti kroppani reagoi korkeaan ilmanalaan (yhdistettynä yli vuorokauden mittaiseen matkustusrupeamaan ja näin ollen jo valmiiksi sekavaan oloon), olisin viettänyt ensimmäiset päivät alemmassa, korkeintaan 2500m korkeudessa merenpinnasta. Tästä kerron tarkemmin seuraavassa postauksessa.

Vieraassa maassa on luonnossa leiriytyessä käytettävä aina pimeän tullen otsalamppua. Maasto voi teltan ympärillä olla yllättävää, eikä teltasta kannata poistua näinollen ilman valoa - voi vaikka nyrjäyttää nilkkansa.











Bolivia

Monet reissaajat kertoivat olevansa liikenteessä kolmisen viikkoa ja käyvänsä kiertämässä tuossa ajassa niin Perussa Sacred Valleyssa ja Colca kanjonilla kuin Boliviassa Salar de Uyuni suola-aavikolla. Meillä oli varattu aikaa kolme viikkoa Perulle ja viisi päivää Bolivialle. Tuo viisi päivää on onnettoman vähän ja näin jälkeen päin ajateltuna olisi kuitenkin ollut järkevämpää viettää Chilen Santiagolle varaamamme viisi päivää Boliviassa (eli noin puolitoistaviikkoa) ja jättää Chileen tutustuminen tyystin toiselle reissulle. Näin olisimme ehtineen Boliviassa Titicaca järven ja Uyunin suola-aavikon lisäksi esimerkiksi Cordillera Realille trekkaamaan, Coroicolle vähän matalempiin ja helpompiin korkeuksiin patikoimaan ja alamäkipyöräilemään (Death Road) tai vaikka kolme yötä kestävälle viidakkoretkelle.











Meksiko

En lähtisi Maya Rivieralle pienellä budjetilla. Meidän oli tarkoitus reissata Meksikossa noin 60-80€ per päivä (sisältää majoituksen, ruokailut ja paikallisliikenteen sekä Maya raunioiden sisäänpääsyt) ja kitkuttelemalla yhdessä paikassa siihen olisi päästykin. Karibian meren rannat on rakennettu täyteen kalliita resorteja ja pienemmän budjetin majoitukset olivat kiven alla. En epäile yhtään etteikö muualta Meksikosta, esimerkiksi Meksikon lahden puolelta tai Tyynen valtameren rannikolta, olisi löytynyt edullisemman hintatason majoitusta ja ravintolaa.





Kaiken kaikkiaan voin kuitenkin kertoa, että meidän reissu oli ikimuistoinen ja lähestulkoon pelkästään hyvällä tavalla! Lentoyhtiön kadottamaa rinkkaa (joka tuli kyllä neljäntenä päivänä perille) ja muutamaa sairastelupäivää lukuunottamatta meidän reissaaminen Etelä-Amerikassa ja Meksikossa sujui erittäin sulavasti ja mukavasti. Olimme haltioissamme Perusta ja kaiken kaikkiaan voimme sanoa, että jokaisessa vierailemassamme maassa ihmiset olivat äärimmäisen ystävällisiä. Palaammeko näille seuduille? Todellakin! Pysykää kuulolla, lähiaikoina luvassa Peruun liittyen juttua vaelluksesta, Ollantaytambosta, Machu Picchusta ja Colca -kanjonista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti