Ajankohta: 2016, tammikuu
Jos meillä olisi ollut kahden viikon sijaan kuukausi aikaa kierrellä Sri Lankaan rauhassa tutustuen, olisin mielelläni viettänyt siitä 1,5-2 vk sisämaassa, patikoiden ja luontoa ihastellen. Loput olisin pyhittänyt rauhalliselle etenemiselle pitkin etelärannikkoa. Nyt meillä oli noin viikko aikaa biitsillä hengailuun - mikä on tietysti liian vähän, mutta kun ei mahda mitään. Onneksi siinäkin ajassa ehti jotain; Mirissassa auringon ottoa ja rentoutumista, Weligamassa surffausta ja Hikkaduwassa auringonottoa ja meren fiilistelyä. Tässä muutama vinkki, jos arvot, minne sinun kannattaisi suunnata matkallasi Sri Lankan eteläisillä rannoilla:
Jos meillä olisi ollut kahden viikon sijaan kuukausi aikaa kierrellä Sri Lankaan rauhassa tutustuen, olisin mielelläni viettänyt siitä 1,5-2 vk sisämaassa, patikoiden ja luontoa ihastellen. Loput olisin pyhittänyt rauhalliselle etenemiselle pitkin etelärannikkoa. Nyt meillä oli noin viikko aikaa biitsillä hengailuun - mikä on tietysti liian vähän, mutta kun ei mahda mitään. Onneksi siinäkin ajassa ehti jotain; Mirissassa auringon ottoa ja rentoutumista, Weligamassa surffausta ja Hikkaduwassa auringonottoa ja meren fiilistelyä. Tässä muutama vinkki, jos arvot, minne sinun kannattaisi suunnata matkallasi Sri Lankan eteläisillä rannoilla:
Mirissa
Saavuimme Mirissaan bussilla, eikä meillä ollut hotellia varattuna. Paljon oli hotellitarjontaa aivan rannan tuntumassa ja perushuoneiden (sänky, oma kylpyhuone kuumalla vedellä, WiFi ja hyttysverkko) hinnat vaihtelivat 2000 - 4200 rupiaa (12,7 - 26,8 €, tammikuun 2016 valuuttakurssi). Päädyimme buukkaamaan kolme yötä rannalla sijaitsevasta hotellista: Surf View Hotel. Suosittelen auringon palvojille ja bilehenkisille. Myös edistyneemmille surffareille hotellin edessä kiva surffi spotti - aloittelijoille tämä tarjoilee silmänruokaa kun saa ihastella osaavien lautailijoiden taidonnäytteitä jopa parimetrisiksi äityvillä aalloilla. Jos kaipaat rauhallista paikkaa, jossa saat takuuvarmat, sikeät yö unet, unohda tämä. Jos hotellilla ei ole bileitä, naapurissa voi hyvinkin olla - ja se tottavie kuuluu!
Mirissan ranta oli siisti ja aallot keskemmällä rantaa kohtuullisen kokoisia. Uimaan emme päässeet, mutta lapsenmielisenä aallokossa oli muuten varsin mukavaa! Rannan hiekka ei upota juuri lainkaan, joten juoksu ja jooga onnistuvat miellyttävästi. Aurinkotuoleja on joka hotellilla ja meidän hotellissa ne kuuluivat hintaan - kuten aamupalakin.
Valasretkelle kannattaa osallistua, ainakin jos sinulla ei ole taipumusta merisairauteen ja puolipäivää aikaa vievä aktiviteetti sopii aikatauluusi. Valitse kuitenkin tarkoin: monet valaretkiä tarjoavat eivät välitä muusta, kuin rahasta. Me valitsimme Raja and the Whales:in, sitä suosittelee LonelyPlanet. Hinnat retkille muilla järjestäjillä alkoivat 2500 rupiasta (16€), meidän retki maksoi 6000 rupiaa (38 €). Raja and the Whales tarjoutui maksamaan puolet retken hinnasta takaisin, ellemme näe valaita. Vaihtoehtona oli myös ilmainen osallistuminen seuraavan päivän retkelle - mikä ei meillä tullut kuuloonkaan, sillä reissuaikaa oli niin vähän ja retki haukkasi puolet päivästä. Emme siis toisin sanoen nähneet valaita - edellisenä päivänä olivat nähneet kaksin kappalein. Sen sijaan ihastelimme delffiinejä ja merikilpikonnia. Sri Lankassa - ja eritoten Mirissassa - on maailman luokan mahdollisuudet bongata sinivalaita. Kaikki retkien järjestäjät eivät kuitenkaan noudata kansainvälisiä säännöksiä liittyen valasturismiin. Raja and the Whales ei käytä valaiden bongauksessa lainkaan kaikuluotaimia tai muita laitteita - kaikki havainnointi tapahtuu omin silmin. He pitävät tietyn etäisyyden valaisiin ja jos valaat itse lähestyvät venettä, turisteilla on mahdollisuus nähdä tämä jättimäinen järkäle hyvinkin läheltä. Retken vetäjä kertoi surullisia tarinoita Intian valtamerellä seilaavista risteilijöistä, joiden reitti kulkee juuri valaiden asuttamien vesien läpi. Valaita kuolee vuodessa kymmeniä yhteentörmäyksissä ristelyalusten kanssa ja eräässä esimerkissä valas oli raahautunut laivan pohjaan kiinnittyneenä avomereltä Colombon satamaan asti.
Mirissaan kannattaa suunnata, jos kaipaat loikoilua auringossa, pienemmän kylän tuntua ison turistikohteen sijaan, sekä pikkutunneille asti tanssimista. Alkoholia ei kaupoissa myydä (ellet kysy tiskin alta?), joten oluset on haettava viereisestä kaupungista tai nautiskeltava ne ravintolassa. Hintaa puolen litran tölkille kertyi 400 rupiaa (2,5 €), ei sekään paha siis kovin paha! ;)
Mirissaan kannattaa suunnata, jos kaipaat loikoilua auringossa, pienemmän kylän tuntua ison turistikohteen sijaan, sekä pikkutunneille asti tanssimista. Alkoholia ei kaupoissa myydä (ellet kysy tiskin alta?), joten oluset on haettava viereisestä kaupungista tai nautiskeltava ne ravintolassa. Hintaa puolen litran tölkille kertyi 400 rupiaa (2,5 €), ei sekään paha siis kovin paha! ;)
Weligama
Vietimme kolme yötä Weligamassa, joka oli aivan liian lyhyt aika ottaen huomioon eritoten Mikon innostuksen surffaukseen. Weligamassa oli meidän kokemuksen (ja monen muunkin mielestä, lukemamme perusteella) parhaat aallot aloittelevalle surffaajalle. Surffausta kannattaa ehdottomasti kokeilla, ihan jokaisen jaloillaan pysyvän. Tässä omat vinkkini ensikertalaiselle: ota ihmeessä lauta vuokralle ja mene veteen. Voit toki katsoa opetusvideoita ja koittaa muistella niitä yrittäessäsi laudalle seisomaan. Älä turhaannu vaikka kuinka siltä tuntuisi. Älä pelkää vettä. Opettele heittäytymään. Ota ensimmäisen kerran jälkeen surffitunti. Usko pois, kunnon opettajan opissa pääset laudalle seisomaan jo ensimmäisellä kerralla! Vaikka allot ovat pikkuruisia, tunne on päätähuimaava. Tunnin jälkeen jatka yrittämistä - olethan saanut punaisesta langasta kiinni!
Weligaman ranta oli hieman suttuinen, ei ollenkaan paratiisirannan tuntua tai auringonotto fiilistä. Mutta me vietimmekin kolme päivää aamuin illoin surffaten ja päivällä lepuutimme kroppaa rannan tuntumassa olevassa kotimajoitus -tyyppisessä majapaikassamme. Tätä Shakthi Ravi Bay House -mestaa voin lämpimästi suositella lähes kaikille! Siisti huone, rauhallinen paikka, ystävällinen majoittajaperhe ja edullinen hinta. Kannattaa myös kysyä heiltä lounasta tai päivällistä. He laittoivat meille edulliseen hintaan samoja ruokia, mitä itsekin tuona päivänä sattuivat syömään ja herkkuahan se oli!
Weligamassa turismi ei vielä ollut "pilannut" tunnelmaa. Täältä löytyi jo enemmän kauppoja ja ravintoloita, kuin Mirissasta - aurinkorasvan metsästys tosin osoittautui toivottomaksi (jos haluat nimenomaan kunnollista voidetta kuten Niveaa). Paikallinen Alkokin tuli bongattua, joten auringonlaskun fiilistely bisse kourassa onnistuu huomattavasti kivuttomammin verrattuna Mirissaan.
Weligamaan kannattaa suunnata, jos haluat kokeilla / opetella surffaamaan. Suosittelen Surf'n Lanka -koulua, me otimme yhden oppitunnin ja vuokrasimme joka kerta laudat täältä. Laudat olivat turvalliset ja asiallisesti huolletut (ja ehjät!), ja opetus asiantuntevaa. Hinnat kannattaa tsekata heidän nettisivuiltaan ja harkitse ihmeessä ihan surffi campille osallistumista jos aikataulu ja budjetti sen sallivat.
Hikkaduwa
Meidän ei tosiaan ollut alun perin tarkoitus mennä lainkaan Hikkaduwaan, josta olimme lukeneet vain "turistirysä" ja "täynnä pakettimatkailijoita" tyyppisiä kommentteja. Menimme sitten kuitenkin kahdeksi viimeiseksi yöksi, eikä se nyt niin kamalaa ollutkaan. Toki hinnat olivat muualle Sri Lankaan verrattuna korkeat - ainakin ruoan ja juomien hinta. Mutta oli täällä hyvääkin. Onneksemme hotelli, jossa yövyimme, sattui olemaan mainio mesta kaikin puolin: henkilökunta oli todella mukavaa porukkaa, hotelli oli aivan rannalla ja paikka oli rauhallinen. Parasta täällä olikin hengata hotellin terassilla kylmän juoman kanssa, kuunnella meren pauhua vailla kiirettä ja seurata valtavassa aallokossa laudoillaan taiteilevia surffareita. Aurinkoakin otimme ja bongasimmepa rannalta - tosin tovin kävelymatkan päässä hotelliltamme - merikilpikonnia. Ihmiset olivat ostaneet merilevää ja syöttivät konnia. Mikko selvitti asiaa ja merikilpikonnat tulevat ruokailemaan rannan tuntumassa sijaitsevalle riutalle ja toki ne hakeutuvat rantaan ruokailemaan turistien kädestä. Itse törmäsimme tähän "ilmiöön" sattumalta kulkiessamme ruokailupaikan ohi. Toki meidänkin piti käydä koskettamassa kilpikonnan kuorta, kovahan se oli kuin mikä!
Suuntasimme paikallisbussilla ilmaiseen Tsunami -museoon. Paikka oli pieni, neljä huonetta, mutta sitäkin tunteita herättävämpi. Paljon kuvia lähialueen tuhoutuneista mestoista. Museo on perustettu lähelle paikkaa, jossa 2004 Tapaninpäivän aalto vei mukanaan kokonaisen junallisen ihmisiä - yli 1200 junamatkustajaa kuoli. Kuvat olivat todella pysäyttäviä, enkä suosittele museota herkemmille. Kun hotellin henkilökunta sai selville, että olemme kiinnostuneet tästä aiheesta, he etsivät omista kätköistään kuvia hotellista ja ympäristöstä tuhoisan aallon jälkeen. Lisäksi he kertoivat mm. miten olivat paenneet pois rannalta kohti sisämaata ja näyttivät jälleen rakennetun hotellin paikkoja verrattuna valokuviin tuhoutuneesta hotellista.
Hikkaduwasta en osaa sanoa muuta, kuin turistien täyttämä pitkä rantakatu. Lähellä Colomboa, mutta toisaalta etelämmästä löytyy varmasti vähemmän hälyisiä ja vähintään yhtä miellyttävällä rannalla varustettuja mestoja. Hikkaduwassa edistyneemmät surffarit viihtyvät varmasti, me emme uskaltautuneet valtavaan aallokkoon.
Sri Lanka on lämminhenkinen maa ja sieltä löytyy paljon nähtävää, koettavaa ja puuhattavaa. Kannattaa matkustaa tässä kauniissa maassa nyt, vielä, kun valtavat turistimassat eivät ole vyöryneet paikalle.
Suuntasimme paikallisbussilla ilmaiseen Tsunami -museoon. Paikka oli pieni, neljä huonetta, mutta sitäkin tunteita herättävämpi. Paljon kuvia lähialueen tuhoutuneista mestoista. Museo on perustettu lähelle paikkaa, jossa 2004 Tapaninpäivän aalto vei mukanaan kokonaisen junallisen ihmisiä - yli 1200 junamatkustajaa kuoli. Kuvat olivat todella pysäyttäviä, enkä suosittele museota herkemmille. Kun hotellin henkilökunta sai selville, että olemme kiinnostuneet tästä aiheesta, he etsivät omista kätköistään kuvia hotellista ja ympäristöstä tuhoisan aallon jälkeen. Lisäksi he kertoivat mm. miten olivat paenneet pois rannalta kohti sisämaata ja näyttivät jälleen rakennetun hotellin paikkoja verrattuna valokuviin tuhoutuneesta hotellista.
Hikkaduwasta en osaa sanoa muuta, kuin turistien täyttämä pitkä rantakatu. Lähellä Colomboa, mutta toisaalta etelämmästä löytyy varmasti vähemmän hälyisiä ja vähintään yhtä miellyttävällä rannalla varustettuja mestoja. Hikkaduwassa edistyneemmät surffarit viihtyvät varmasti, me emme uskaltautuneet valtavaan aallokkoon.
Sri Lanka on lämminhenkinen maa ja sieltä löytyy paljon nähtävää, koettavaa ja puuhattavaa. Kannattaa matkustaa tässä kauniissa maassa nyt, vielä, kun valtavat turistimassat eivät ole vyöryneet paikalle.
