#68 Reissuvuosi 2016

Viimeiset päivät vuodesta 2016 ovat käsillä ja tässä vaiheessa on syytä kurkata olan yli ja miettiä hetki, missä sitä tulikaan reissattua. Luvassa on pian myös päivitetty lista (edellisen voit käydä tsekkaamassa täältä) haavematkakohteista, tammikuussa käydään hakemassa sille listalle ripaus inspiraatiota Matkamessuilta. Pidemmittä puheitta, mennään asiaan, tältä näytti tämän Pohjois-Karjalan tytön matkustusvuosi 2016:

Vuosi starttasi 2 viikon mittaisella lomalla tammikuussa Sri Lankalle. Kiertelimme viikon Hill Country:ssa (#57 ja #58) ja toisen eteläisillä rannoilla (#60). Tämä aktiivinen loma sisälsi patikoitia ja surffausta - auringon palvonta jäi vähemmälle muttei se haitannut ollenkaan. Sri Lanka oli ihan erilaista Aasiaa Thaimaahan verrattuna, itse tykkäsin molemmista, mutta auringon palvojalle suosittelisin Thaimaan rantoja kun taas seikkailijalle Sri Lankaa! Ihmiset täällä olivat ystävällisiä ja iloisia, hinnat huomattavan edulliset. Lämmin suositus ja peukku Sri Lankalle.

Pääsiäisenä vuokrasimme mökin Ukko-Hallalta ja kävimme viettämässä siellä viiden päivän aktiiviloman, joka sisälsi niin suksilla kuin laudalla laskemista, lumikenkäilyä, hiihtoa ja kuntosaliakin. Suositella voi ainakin niille, joita ei niin kovin After Ski menot kiinnosta, paikka on pieni verrattuna moneen muuhun laskettelukeskukseen. Mukavan rauhallinen meno sopi meille ja rinteissä ei ollut ruuhkaa, joten ensikertaa lautaileva mahtui huoletta sekaan!

Juhannuksena teimme lisää kotimaan matkailua: yhden yön kestävän patikkareissun Pohjois-Karjalan Tuupovaarassa. Paimenpojan polku oli ihan mukava, varsinkin jos asut täällä päin ja saat kyydit järjestettyä; reitti ei ole rengasreitti. Kestoltaan se on yhden yön mittainen ja päivämatkojen pituudet olivat noin 15 ja 22 km. Me ihmiset kuin myös koirat tykkäsimme! Kotimaassa matkailimme myös jo aiemmin kesäkuussa kun vietimme pidennetyn viikonlopun Helsingissä. Saimme Joensuusta lennot hävyttömän halvalla (Finnairin lentopisteillä) joten maksoimme lähestulkoon vain hotellista. Mukavaa hengailua, kaupungin ihastelua ja herkuttelua mm. Tapas ruokafestareilla!

Syyskuun ensimmäinen viikonloppu pyhitettiin tyttöjen reissulle Krakovaan. (#62) Shoppailimme, tutustuimme kaupunkiin, söimme hyvin ja kävimme myös keskitysleiri kierroksella. Paljon puhutteleva reissu, ei siis aivan kevyimmästä päästä - eikä takuulla tule ehkä ensimmäisenä mieleen tyttöjen viikonloppukohteeksi. Puolaan palaammekin Mikon kanssa todennäköisesti jo heti vuonna 2017!

Alkusyksyyn mahtui pari patikointi retkeä lähiseuduilla: tyttöjen päiväretki Kolvanan Uurolle ja Mikon kanssa kävimme Kolilla (#63) ruskasamoilulla sekä testaamassa telttailun merkeissä uudet makuupussimme toimiviksi.

Loka-marraskuussa matkailuvuosi huipentui kauan odotettuun Peruun, sekä Boliviaan, Chileen ja Meksikoon. Kirsikkana kakun päällä oli päivä Lontoossa! Perusta ja reissusta yleensäkin on tullut jo muutama postaus (#66 ja #67), mutta lisää on luvassa ja samoin kaikista muistakin kohteista tältä puolitoista kuukautta kestäneeltä matkaltamme. Tiivistettynä reissumme koostui patikoinnista, luonnosta nauttimisesta, snorklauksesta ja mahtuipa mukaan kaupunkilomailuakin.

Huikea reissuvuosi

Vaikka lentoon emme Helsinki-Vantaalta nousseetkaan kuin (minä) 3 ja (Mikko) 2 kertaa, oli siitä huolimma reissuvuotemme 2016 aivan mahtava! Vierailin itse yhteensä seitsemässä uudessa maassa - eli kaikki kohteet olivat uusia tuttavuuksia. Näimme aivan mielettömiä maisemia, tapasimme uskomattoman ystävällisiä ihmisiä ja ennen kaikkea suurimmaksi osaksi nautimme olostamme. Nyt kun miettii kaikki näitä matkoja jälkeenpäin, tunnen olevani etuoikeutettu kun minulla on mahdollisuus tähän kaikkeen. Enkä tarkoita vain rahallisesti, vaan myös terveyttäni ajatellen: pystyn näkemään sen kaiken, pystyn liikkumaan niissä paikoissa ja pystyn kuulemaan ne äänet. Olen aika kiitollinen, harmi ettei sitä tule sanottua useinkaan ääneen. Toivottavasti ensi vuosi tulee olemaan edes puoliksi yhtä huikea niin ulkomaan kuin kotimaankin reissujen osalta. Haaveissa on tsekata jokin Yhdysvaltojen lukemattomista kansallispuistoista alkukesästä ja ennen sitä suunnitamme pääsiäislomalle - mutta se tuleekin olemaan yllätyskohde, jonka minä saan suunnitella ja järjestää Mikon tietämättä! Näiden lisäksi muutama reissu on mietinnän alla, niistä lisää lähempänä. 

Hyvää Uutta Vuotta 2017, tehkää siitä huikea vuosi omalla tavallanne - oli se sitten matkustus tai mitä tahansa, kunhan teet sen intohimolla!

#60 Sri Lanka, etelän rannoilla jokaiselle jotain

Ajankohta: 2016, tammikuu

Jos meillä olisi ollut kahden viikon sijaan kuukausi aikaa kierrellä Sri Lankaan rauhassa tutustuen, olisin mielelläni viettänyt siitä 1,5-2 vk sisämaassa, patikoiden ja luontoa ihastellen. Loput olisin pyhittänyt rauhalliselle etenemiselle pitkin etelärannikkoa. Nyt meillä oli noin viikko aikaa biitsillä hengailuun - mikä on tietysti liian vähän, mutta kun ei mahda mitään. Onneksi siinäkin ajassa ehti jotain; Mirissassa auringon ottoa ja rentoutumista, Weligamassa surffausta ja Hikkaduwassa auringonottoa ja meren fiilistelyä. Tässä muutama vinkki, jos arvot, minne sinun kannattaisi suunnata matkallasi Sri Lankan eteläisillä rannoilla:

Mirissa

Saavuimme Mirissaan bussilla, eikä meillä ollut hotellia varattuna. Paljon oli hotellitarjontaa aivan rannan tuntumassa ja perushuoneiden (sänky, oma kylpyhuone kuumalla vedellä, WiFi ja hyttysverkko) hinnat vaihtelivat 2000 - 4200 rupiaa (12,7 - 26,8 €, tammikuun 2016 valuuttakurssi). Päädyimme buukkaamaan kolme yötä rannalla sijaitsevasta hotellista: Surf View Hotel.  Suosittelen auringon palvojille ja bilehenkisille. Myös edistyneemmille surffareille hotellin edessä kiva surffi spotti - aloittelijoille tämä tarjoilee silmänruokaa kun saa ihastella osaavien lautailijoiden taidonnäytteitä jopa parimetrisiksi äityvillä aalloilla. Jos kaipaat rauhallista paikkaa, jossa saat takuuvarmat, sikeät yö unet, unohda tämä. Jos hotellilla ei ole bileitä, naapurissa voi hyvinkin olla - ja se tottavie kuuluu!

Mirissan ranta oli siisti ja aallot keskemmällä rantaa kohtuullisen kokoisia. Uimaan emme päässeet, mutta lapsenmielisenä aallokossa oli muuten varsin mukavaa! Rannan hiekka ei upota juuri lainkaan, joten juoksu ja jooga onnistuvat miellyttävästi. Aurinkotuoleja on joka hotellilla ja meidän hotellissa ne kuuluivat hintaan - kuten aamupalakin.

Valasretkelle kannattaa osallistua, ainakin jos sinulla ei ole taipumusta merisairauteen ja puolipäivää aikaa vievä aktiviteetti sopii aikatauluusi. Valitse kuitenkin tarkoin: monet valaretkiä tarjoavat eivät välitä muusta, kuin rahasta. Me valitsimme Raja and the Whales:in, sitä suosittelee LonelyPlanet. Hinnat retkille muilla järjestäjillä alkoivat 2500 rupiasta (16€), meidän retki maksoi 6000 rupiaa (38 €). Raja and the Whales tarjoutui maksamaan puolet retken hinnasta takaisin, ellemme näe valaita. Vaihtoehtona oli myös ilmainen osallistuminen seuraavan päivän retkelle - mikä ei meillä tullut kuuloonkaan, sillä reissuaikaa oli niin vähän ja retki haukkasi puolet päivästä. Emme siis toisin sanoen nähneet valaita - edellisenä päivänä olivat nähneet kaksin kappalein. Sen sijaan ihastelimme delffiinejä ja merikilpikonnia. Sri Lankassa - ja eritoten Mirissassa - on maailman luokan mahdollisuudet bongata sinivalaita. Kaikki retkien järjestäjät eivät kuitenkaan noudata kansainvälisiä säännöksiä liittyen valasturismiin. Raja and the Whales ei käytä valaiden bongauksessa lainkaan kaikuluotaimia tai muita laitteita - kaikki havainnointi tapahtuu omin silmin. He pitävät tietyn etäisyyden valaisiin ja jos valaat itse lähestyvät venettä, turisteilla on mahdollisuus nähdä tämä jättimäinen järkäle hyvinkin läheltä. Retken vetäjä kertoi surullisia tarinoita Intian valtamerellä seilaavista risteilijöistä, joiden reitti kulkee juuri valaiden asuttamien vesien läpi. Valaita kuolee vuodessa kymmeniä yhteentörmäyksissä ristelyalusten kanssa ja eräässä esimerkissä valas oli raahautunut laivan pohjaan kiinnittyneenä avomereltä Colombon satamaan asti.

Mirissaan kannattaa suunnata, jos kaipaat loikoilua auringossa, pienemmän kylän tuntua ison turistikohteen sijaan, sekä pikkutunneille asti tanssimista. Alkoholia ei kaupoissa myydä (ellet kysy tiskin alta?), joten oluset on haettava viereisestä kaupungista tai nautiskeltava ne ravintolassa. Hintaa puolen litran tölkille kertyi 400 rupiaa (2,5 €), ei sekään paha siis kovin paha! ;)

Weligama

Vietimme kolme yötä Weligamassa, joka oli aivan liian lyhyt aika ottaen huomioon eritoten Mikon innostuksen surffaukseen. Weligamassa oli meidän kokemuksen (ja monen muunkin mielestä, lukemamme perusteella) parhaat aallot aloittelevalle surffaajalle. Surffausta kannattaa ehdottomasti kokeilla, ihan jokaisen jaloillaan pysyvän. Tässä omat vinkkini ensikertalaiselle: ota ihmeessä lauta vuokralle ja mene veteen. Voit toki katsoa opetusvideoita ja koittaa muistella niitä yrittäessäsi laudalle seisomaan. Älä turhaannu vaikka kuinka siltä tuntuisi. Älä pelkää vettä. Opettele heittäytymään. Ota ensimmäisen kerran jälkeen surffitunti. Usko pois, kunnon opettajan opissa pääset laudalle seisomaan jo ensimmäisellä kerralla! Vaikka allot ovat pikkuruisia, tunne on päätähuimaava. Tunnin jälkeen jatka yrittämistä - olethan saanut punaisesta langasta kiinni!

Weligaman ranta oli hieman suttuinen, ei ollenkaan paratiisirannan tuntua tai auringonotto fiilistä. Mutta me vietimmekin kolme päivää aamuin illoin surffaten ja päivällä lepuutimme kroppaa rannan tuntumassa olevassa kotimajoitus -tyyppisessä majapaikassamme. Tätä Shakthi Ravi Bay House -mestaa voin lämpimästi suositella lähes kaikille! Siisti huone, rauhallinen paikka, ystävällinen majoittajaperhe ja edullinen hinta. Kannattaa myös kysyä heiltä lounasta tai päivällistä. He laittoivat meille edulliseen hintaan samoja ruokia, mitä itsekin tuona päivänä sattuivat syömään ja herkkuahan se oli!

Weligamassa turismi ei vielä ollut "pilannut" tunnelmaa. Täältä löytyi jo enemmän kauppoja ja ravintoloita, kuin Mirissasta - aurinkorasvan metsästys tosin osoittautui toivottomaksi (jos haluat nimenomaan kunnollista voidetta kuten Niveaa). Paikallinen Alkokin tuli bongattua, joten auringonlaskun fiilistely bisse kourassa onnistuu huomattavasti kivuttomammin verrattuna Mirissaan.

Weligamaan kannattaa suunnata, jos haluat kokeilla / opetella surffaamaan. Suosittelen Surf'n Lanka -koulua, me otimme yhden oppitunnin ja vuokrasimme joka kerta laudat täältä. Laudat olivat turvalliset ja asiallisesti huolletut (ja ehjät!), ja opetus asiantuntevaa. Hinnat kannattaa tsekata heidän nettisivuiltaan ja harkitse ihmeessä ihan surffi campille osallistumista jos aikataulu ja budjetti sen sallivat.

Hikkaduwa

Meidän ei tosiaan ollut alun perin tarkoitus mennä lainkaan Hikkaduwaan, josta olimme lukeneet vain "turistirysä" ja "täynnä pakettimatkailijoita" tyyppisiä kommentteja. Menimme sitten kuitenkin kahdeksi viimeiseksi yöksi, eikä se nyt niin kamalaa ollutkaan. Toki hinnat olivat muualle Sri Lankaan verrattuna korkeat - ainakin ruoan ja juomien hinta. Mutta oli täällä hyvääkin. Onneksemme hotelli, jossa yövyimme, sattui olemaan mainio mesta kaikin puolin: henkilökunta oli todella mukavaa porukkaa, hotelli oli aivan rannalla ja paikka oli rauhallinen. Parasta täällä olikin hengata hotellin terassilla kylmän juoman kanssa, kuunnella meren pauhua vailla kiirettä ja seurata valtavassa aallokossa laudoillaan taiteilevia surffareita. Aurinkoakin otimme ja bongasimmepa rannalta - tosin tovin kävelymatkan päässä hotelliltamme - merikilpikonnia. Ihmiset olivat ostaneet merilevää ja syöttivät konnia. Mikko selvitti asiaa ja merikilpikonnat tulevat ruokailemaan rannan tuntumassa sijaitsevalle riutalle ja toki ne hakeutuvat rantaan ruokailemaan turistien kädestä. Itse törmäsimme tähän "ilmiöön" sattumalta kulkiessamme ruokailupaikan ohi. Toki meidänkin piti käydä koskettamassa kilpikonnan kuorta, kovahan se oli kuin mikä!

Suuntasimme paikallisbussilla ilmaiseen Tsunami -museoon. Paikka oli pieni, neljä huonetta, mutta sitäkin tunteita herättävämpi. Paljon kuvia lähialueen tuhoutuneista mestoista. Museo on perustettu lähelle paikkaa, jossa 2004 Tapaninpäivän aalto vei mukanaan kokonaisen junallisen ihmisiä - yli 1200 junamatkustajaa kuoli. Kuvat olivat todella pysäyttäviä, enkä suosittele museota herkemmille. Kun hotellin henkilökunta sai selville, että olemme kiinnostuneet tästä aiheesta, he etsivät omista kätköistään kuvia hotellista ja ympäristöstä tuhoisan aallon jälkeen. Lisäksi he kertoivat mm. miten olivat paenneet pois rannalta kohti sisämaata ja näyttivät jälleen rakennetun hotellin paikkoja verrattuna valokuviin tuhoutuneesta hotellista.

Hikkaduwasta en osaa sanoa muuta, kuin turistien täyttämä pitkä rantakatu. Lähellä Colomboa, mutta toisaalta etelämmästä löytyy varmasti vähemmän hälyisiä ja vähintään yhtä miellyttävällä rannalla varustettuja mestoja. Hikkaduwassa edistyneemmät surffarit viihtyvät varmasti, me emme uskaltautuneet valtavaan aallokkoon.

Sri Lanka on lämminhenkinen maa ja sieltä löytyy paljon nähtävää, koettavaa ja puuhattavaa. Kannattaa matkustaa tässä kauniissa maassa nyt, vielä, kun valtavat turistimassat eivät ole vyöryneet paikalle.

#59 Sri Lanka, matkabudjetti

Ajankohta: 2016, tammikuu

Nyt on yhteenvedon aika, kuinka kävi Sri Lankan matkabudjettimme? Tehdäänpä muutama fakta näin alkuun selväksi, miten seuraavia summia teidän tulee tulkita:

• Rahaa vaihdoimme Colombossa, emme lentokentällä vaan kaupungilla. Kurssi oli näin parempi meidän eduksemme (en muista kentän kussia), 1 € = 157 LKR. Kaikki muunnokset on tehty tällä vaihtokurssilla.
• Meillä oli kotoa euroja nostettuna lähes koko loman tarpeiksi, joten meillä ei kulunut luottokorttikuluihin / käteisnostopalkkioihin juurikaan rahaa - ainoastaan loppulomasta jouduimme tekemään kaksi nostoa Sri Lankalla. Maksoimme kaiken käteisellä.
• Päiväbudjettimme sisältää kaikki lomalla syntyneet kulut - ainoastaan lennot eivät sisälly hintaan. Näitä kuluja ovat mm. majoittuminen, ruokailut ja kauppaostokset, kyyditykset tuk tukilla ja muut liikkumiset, kuten junaliput. Siihen sisältyvät myös kaikki aktiviteetit, kuten surffilautojen vuokrat, surffitunnit sekä kansallispuistojen sisäänpääsymaksut.
• Lomallamme emme nautiskelleet alkoholia juurikaan, vain muutama olut tuli juotua. Baarissa oluen hinta oli noin 2,5 € (400 LKR) tai hieman alle. Edes mietoja alkoholijuomia ei kaupasta saa, vaan se on viinakauppa, minne on suunnattava. Otathan toki huomioon, ettei näitä ole joka nurkalla varsinkaan pienemmillä paikkakunnilla, missä turismiakaan ei ole. 
• Liikuimme kaupungista toiseen 2-3 yön välein, liikkuminen oli edullista, mutta toki se vaikuttaa päiväbudjettiin tuollaisella tahdilla; jos pysyt viikonkin paikallasi, voi pari kolme euroa ottaa hyvinkin budjetista pois!
• Surffilaudan vuokra oli Weligamassa 1,9 - 2,2 € (300 - 350 LKR) tunnilta

Surf'n Lanka surffikoulu, jo ensimmäisen tunnin jälkeen
opimme molemmat seisomaan laudalla ja aallosta riippuen
jopa ihan rantaan saakka! Suosittelen.

Kaksi viikkoa saimme siis kierrellä mielin määrin paikasta toiseen, majoittua erittäin siisteissä, tuulettimella varustetuissa huoneissa meren rannalla tai muutoin upeissa maisemissa ja syödä pihistelemättä sekä tehdä vielä kauppaostoksia, harrastaa luonnonpuistoja ja valaiden bongausretkeilyä, surffata jopa oppaan kanssa ja toisinaan hypätä tuk tukin kyytiin - ja kaikki tämä maksoi vain 53,5 € /päivä kahdelta hengeltä yhteensä! Olin ennen reissua ajatellut, että tämän verran menee, mutta kaikki aktiviteetit tulevat vielä siihen päälle. Jos tästä vähennetään maksulliset aktiviteetit, jolloin jäljelle jää syöminen, juominen, yöpyminen ja liikkuminen, hintaa keskimäärin 44 € /päivä kahdelta hengeltä yhteensä. Aika paljon edullisemmaksi tuli siis verrattuna vaikkapa Thaimaahan. Toki hinnat tulevat todennäköisesti lähivuosina nousemaan, sillä kaikkialla turismista ei ole otettu täysin rinnoin iloa irti. Selvän eron huomasi muu maa vrt. Hikkaduwa; Hikkaduwa on suosittu pakettimatka kohde ja hinnat olivat paikoin tuplana verrattuna etelässä sijaitseviin Mirissaan ja Weligamaan. 

Tässä vielä muutamia esimerkkejä, mitä keskimäärin maksaa..

• 5 litraa vettä noin 1 € (150 LKR)
• surffitunti yhdeltä hengeltä, kouluttautuneen, pätevän opettajan kanssa 16 € (2500 LKR)
• lounas annos esim. riisiä ja mereneläviä 1,5 - 3 € (220 - 500 LKR)
• kaupungeissa paikallisbussit, matkan pituudeta riippuen (tarkoitan noin 1-6 km matkoja) 0,05 - 0,25 € (10 - 40 LKR)
• kaupungeissa tuk tuk kyyditykset, matkan pituudesta riippuen (tarkoitan noin 1-6 km matkoja) 0,5 - 2,5 € (100 - 400 LKR)

Mehän emme edes valinneet kaikista huonoimpia mestoja yöpymiseen. Huoneiden hinnat vaihtelivat 15,5 - 31,8 € (2430 - 5000 LKR) ja useimmiten niihin kuului aamiainen. Keskimäärin maksoimme yöltä 23 € ja tämä sisälsi siis tavallisesti aamiaisen (13 yötä, joista 9 sisältyi aamiainen). Edullisemminkin olisi voinut majoittua ja esimerkiksi lomamme edullisin yöpaikka 15,5€/yö, sis. aamiaisen, oli yksi mieluisimmista Weligamassa aivan surffikoulun ja rannan lähellä - jos olisimme tienneet tästä, olisimme varmaan jättäneet Mirissan väliin ja olleet senkin ajan täällä. Summa summarum, Sri Lankassa reissaaminen on erittäin edullista ja pikkurahalla pääsee myös kiertelemään enemmänkin budjetin kuitenkaan nousematta taivaisiin. Toki bailaaminen uupuu meidän budjetista kokonaan, mikä taas toisilla on aivan must juttu, joten siinä mielessä tämä ei täysin vertailukelpoinen ole kaikille budjettireissaajille. Edullista majoitusta oli paljon tarjolla ja liekö ollut sitten yleisestä tasosta vai meidän hyvästä tuurista kiinni, mutta kaikki majoituspaikat olivat todella siistissä kunnossa! Ei kun pika pikaa Sri Lankaan reppureissaamaan, ennen kuin hinnat nousevat ja pakettimatkajärjestäjät valtaavat pienemmätkin kaupungit.

#58 Sri Lanka, Hill Country (part 2) - Horton Plains

Ajankohta: 2016, tammikuu

Koska halusimme nähdä lisää luontoa ja maisemia tässä Sri Lankan keskiosiin suuntautuvalla ensimmäisella matkustusviikollamme, päätimme suunnata Adam's Peakin valloituksen (tsekkaa postaus #57) jälkeen junalla Hattonista Ohiyaan ja viettää siellä muutaman yön. Ohiya valikoitui ohjelmaamme siksi, koska paikkakunta sijaitsee Horton Plains -kansallispuiston kupeessa. Tämä puisto on Sri Lankan ainoa, jonne turistit voivat omatoimisesti tutustua. Reitti, joka kiertelee puistossa, on suurimmaksi osaksi todella helppokulkuista ja sen varrella on muutama mahtavia näköaloja tarjoileva pysähdyspaikka, toinen yli 800 m tiputuksineen nimetty "World's End", maailman reuna. Suuntasimme paikalle jo hyvissä ajoin aamulla, sillä jo kymmenen maissa saattaa olla sellainen sumu, ettei maailman reunalta voi nähdä henkeä salpaavia maisemia. Eläinten bongailijalle tämä puisto on pettymys, mutta luonnosta muuten nauttivalle oiva retkikohde. Hintaa kahdelta hengeltä tuk tuk -kuskin pääsymaksun sisältäen, kertyi 6000 rupiaa, noin 38€ (tammikuu 2016 valuuttakurssi).

Yövyimme Ohiyassa reissumme kalleimmassa majapaikassa, Hill Safari Eco Lodge -hotellissa. Sijainti oli ideaalinen kansallispuistoon nähden - tosi reippailija voi vaikka kävellä hotellilta sinne ja takaisin, tosin sehän olisi vaatinut rutkasti lisäaikaa. Hotelli sijaitsi rinteessä keskellä teeplantaaseja, yli 2000 m korkeudessa. Maisemat olivat henkeä salpaavia. Lähistöllä pystyi samoilemaan teeplantaaseilla, patikoimaan teitä ja metsiä koluten sekä vain nauttimaan käsittämättömistä näköaloista - aina kun sumu ja pilviverho hälveni. Sääolosuhteet muuttuivat nopeastikin, välillä aurinko paistoi ja näimme silminkantamattoman kauas, välillä sumu ympäröi meidät niin, ettemme nähdeet hädin tuskin viittätoista metriä eteemme. Kahden hengen huone maksoi yöltä 5000 rupiaa, 32 € sisältäen aamiaisen ja illallisen (tai lounaan, valitsimme illallisen). Täältä ei noin vain lähdetty ravintolaan syömään, matka kaupungille tuk tukilla kesti muisteluni mukaan viitisentoista minuuttia ja tie oli todella huonossa kunnossa. Meitä ei tämä kylläkään haitannut pätkän vertaa, viihdyimme hotellilla ja sen ympäristössä todella hyvin, henkilökunta oli ystävällistä ja mies, joka puuhasi hotellilla "joka paikan höylänä" laittoi herkullista ruokaa - erityis mainintana sanottakoon vielä, että lähes kaikki, mitä ruoalla tarjoiltiin, olivat heidän omasta maasta kerättyä. Tämähän ei siis ollut pelkkä hotelli, vaan talon väki omisti kaikki ympäröivät teeplantaasit ja muut viljelmät. Teen lisäksi he kasvattivat ainakin porkkanaa, perunaa ja papuja. Yhteenvetona voisin sanoa, että tänne olisi kannattanut varata ainakin neljä yötä kahden sijaan, jolloin olisi voinut tehdä useamman patikointiretken lähiseuduilla. Luonnonrauhasta nauttivan paratiisi, bilettäjän painajainen. Varaudu some lakkoon, täällä ei netti toimi - luultavasti puhelimessasi ei ole lainkaan kenttiä.  Kerrassaan huippu paikka!

Hill Safari Eco Lodge

Tie hotellille - tämä kohta taitaa olla yksi parhaista pätkistä kuntonsa puolesta

Matkalla Horton Plains -kansallispuistoon, auringon nousun aikaan

World's End, kuva ei anna oikeutta 

Vielä hotellilta, välillä pilvet ja sumu väistyivät auringon tieltä

#57 Sri Lanka, Hill Country (part 1) - Adam's Peak

Ajankohta: 2016, tammikuu

Sri Lankalta palattu kotiin turvallisesti - matka sujui täysin ilman ongelmia ja aivan suunnitelmien mukaan! Pahin, mitä tapahtui, oli vasemman olkapään ja käsivarren kärähdys. Nyt ollaan jo nahan kuoriutumisvaiheessa, sanonpahan vaan, että kannattaa ottaa reilusti aurinkovoidetta Suomesta mukaan, paikalliset voiteet voivat olla "humpuukki" tuotteita. Kuitenkin, kaikki sujui hyvin, emme joutuneet tietääksemme huijatuksi, eikä meitä varastettu, ehdimme nähdä paljon mutta myös rentoutua. Luonto oli aivan huikea ja itse ainakin rakastuin Sri Lankan keskiosien vuoristo - vai kukkula - maisemiin. Tässä onkin luvassa hieman kuvia ja fiiliksiä reissun ensimmäiseltä kolmelta päivältä, kun suuntasimme Nallathanniyaan - matkaoppaissa ja paikallisessa bussissa lukee Delhouse, mutta apurini Google Map ei tällä nimellä paikkaa löytänyt - tarkoituksenamme valloittaa Adam's Peak, Aatamin huippu. Kyseessä on siis reilut 5200 rappusta ja 2243 m korkeutta, tärkeä pyhiinvaelluskohde ainakin buddhalaisille ja hinduille. Tästä saimme todisteita matkan varrella, kun iäkkäitäkin ihmisiä talutettiin molemmin puolin kainalosta tukien hitaasti, mutta varmasti kohti huippua. Meillä meni aikaa hotellilta reilu 3 tuntia ja lähtöportilta laskettuna noin 2,5h. Ilmeisesti jotkut turistit ovat selvittäneet tuon rupeaman alle kahdessa tunnissa ja paikalliset jopa tuntiin, mutta meillä ei kunto sellaiseen tahtiin riittänyt. Pysähtelimme aluksi harvakseltaan ja loppua kohti jopa parin kymmenen askelman välein. Mutta perille päästiin ja kylmässä hytistiin, kunnes odotus palkittiin ja auringon noustessa mahtavat maisemat ympäröiville vuorille alkoivat avautua. 

Junamatka Hattoniin, josta jatkoimme bussilla Delhouseen

Auringon kajastusta Adam's Peakin huipulta

Pyhiinvaeltajat ja turistit sulassa sovussa

Paikallinen järjestyksen valvoja - taustalla
kohoaa Adam's Peak

Näyttää, kuin sinne olisi käsittämätön matka - no niinhän
se olikin..

Teeplantaaseilla samoilemassa, reitti lähti aivan hotellimme luota

Vietimme kaksi yötä Delhousessa, ja ensimmäisenä yönä kiipesimme huipulle. Seuraavana päivänä kiertelimme teeplantaaseilla ja verryttelimme kipeitä jalkojamme. Mielestäni kaksi yötä oli hyvä aika - en olisi jaksanut lähteä aamuöisen rehkimisen jälkeen heti matkaan. Kaiken kaikkiaan Adam's Peak oli mieleenpainuvin kokemus Sri Lankan matkallamme - niin sanoi Mikko, kun kysyin ja itse olen samaa mieltä. Auringon nousu oli upea, vaikka sää olikin osittain pilvinen.