#61 Syksyllä 2016 matkustetaan

Pitkä aika on kulunut siitä, kun viimeksi pääsin kunnolla loman makuun ja reissuperhoset kutkuttivat mahan pohjalla. Tai ainakin sen tuntuu hektisen 2015 vuoden jälkeen, kun reissasimme keskimäärin 2,5 kk välein. Olen ollut helmikuusta saakka kotona ilman sen pidempää lomaa ja se alkaa tuntua ainakin pääkopassa! Tähän välille on mahtunut töitä, koiraharrastusta ja yläkerran rakentamista. Näiden kolmen arkeani pyörittäneen asian lisäksi ollaan käyty myös kotimaassa vaellusreissulla ja hamstrattu metsän antimia; mustikoita, sieniä ja puolukoita. Tulipa siinä sivussa omassa maassakin satoa kasvatettua. Nyt näyttää siltä, että saamme yläkerran hyvälle mallille ennen pidempää "kesä"lomaamme ja koirankin kanssa käymme enää yhden toko kokeen ja sitten Saaga pääsee ansaitulle treenitauolle loppuvuodeksi. 

Tulevana viikonloppuna lähdemme ystäväni kanssa tyttöjen reissulle Puolaan, Krakovaan - tätä on odotettu keväästä saakka! Saas nähdä, tuleeko tästä meille jokavuotinen traditio, mutta ainakin tällä kertaa otetaan ilo irti niin shoppailusta, hyvästä ruoasta kuin myös nähtävyyksistä. Luvassa siis jonkunmoista reissupostausta Puolan suunnalta, vaikka kyseessä onkin vain kolmen päivän pidennetty viikonloppumatka. Lokakuussa lähdemme sitten sinne kauan odotettuun ja haaveiltuun Peruun. Minä sitä olen tainnut enemmän odottaa kuin Mikko, mutta ymmärtääkseni hänkin on tämän minun hypetykseni ansiosta innostunut entistä enemmän kohteesta. Lisäksi 99% varmuudella koukkaamme Bolivian kautta ja 70% varmuudella teemme stopover pysähdyksen Chilen Santiagossa - kunnes lopuksi suuntaamme Meksikoon pariksi viikkoa. Eikä myöskään pidä unohtaa Lontoota, jonka kautta meillä on paluu lento ja aikaa lähes koko päivä, takuulla käymme tsekkaamassa jonkin Lontoon must see -turistinähtävyyksistä! Luvassa on siis huikeat kuusi viikkoa täysin uusissa kulttuureissa ja kauempana kotoa kuin koskaan ennen. Aiomme toden totta viettää melkoisen aktiiviloman vaeltaen, pyöräillen ja snorklaten. Tarkoitus olisi myös nauttia luonnosta ja maisemista sekä oppia muutama sananen espanjaa. Mielestäni meidän matkustusajankohta osuu nappiin; missään, minne menemme, ei ole pahin turisti kausi menossa, mutta säät ovat kuitenkin hyvät eikä sadekausi ole vielä alkanut. Meksikossa hurrikaanikausi on juuri loppunut, mutta turistit eivät vielä säntää sankoin joukoin marraskuussa. 

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, tänä vuonna uusia maita kertyy 6-8 riippuen siitä, menemmekö Etelä Amerikan reissullamme Chileen ja toteutuuko vielä loppuvuodelle kaavailemani yllätysloma uuden vuoden tienoilla. Viime vuonna vietimme joulun Mikon järjestämässä yllätysreissussa - Saksassa Stuttgartissa - ja nyt olisi minun vuoroni järjestää vastaavasti tällainen salassa suunniteltu matka. Muutama kaupunki on jo mielessä, mutta sitähän ei tiedä, ovatko ne uusissa valtioissa vai kenties jossain jo käydyssä ;).

Tällaisia matkakuulumisia tälläkertaa. Koska olen niin koukussa tähän kaukomaiden haaveilluun, matkojen suunniteluun ja eritoten niiden toteuttamiseen, ensivuottakin olen jo ehtinyt miettimään. Mikko tosin hieman topuuttelee ja hyvä niin - matkustetaan nyt nämä lukkoon lyödyt matkat ja fiilistellään niitä hetki, niin ehkäpä jo vuoden vaihteessa voin sitten alkaa hössöttämään niitä vuoden 2017 kohteita - siitäkään vuodesta ei matkustuksen saralla tule varmasti tylsä alkuukaan!

#60 Sri Lanka, etelän rannoilla jokaiselle jotain

Ajankohta: 2016, tammikuu

Jos meillä olisi ollut kahden viikon sijaan kuukausi aikaa kierrellä Sri Lankaan rauhassa tutustuen, olisin mielelläni viettänyt siitä 1,5-2 vk sisämaassa, patikoiden ja luontoa ihastellen. Loput olisin pyhittänyt rauhalliselle etenemiselle pitkin etelärannikkoa. Nyt meillä oli noin viikko aikaa biitsillä hengailuun - mikä on tietysti liian vähän, mutta kun ei mahda mitään. Onneksi siinäkin ajassa ehti jotain; Mirissassa auringon ottoa ja rentoutumista, Weligamassa surffausta ja Hikkaduwassa auringonottoa ja meren fiilistelyä. Tässä muutama vinkki, jos arvot, minne sinun kannattaisi suunnata matkallasi Sri Lankan eteläisillä rannoilla:

Mirissa

Saavuimme Mirissaan bussilla, eikä meillä ollut hotellia varattuna. Paljon oli hotellitarjontaa aivan rannan tuntumassa ja perushuoneiden (sänky, oma kylpyhuone kuumalla vedellä, WiFi ja hyttysverkko) hinnat vaihtelivat 2000 - 4200 rupiaa (12,7 - 26,8 €, tammikuun 2016 valuuttakurssi). Päädyimme buukkaamaan kolme yötä rannalla sijaitsevasta hotellista: Surf View Hotel.  Suosittelen auringon palvojille ja bilehenkisille. Myös edistyneemmille surffareille hotellin edessä kiva surffi spotti - aloittelijoille tämä tarjoilee silmänruokaa kun saa ihastella osaavien lautailijoiden taidonnäytteitä jopa parimetrisiksi äityvillä aalloilla. Jos kaipaat rauhallista paikkaa, jossa saat takuuvarmat, sikeät yö unet, unohda tämä. Jos hotellilla ei ole bileitä, naapurissa voi hyvinkin olla - ja se tottavie kuuluu!

Mirissan ranta oli siisti ja aallot keskemmällä rantaa kohtuullisen kokoisia. Uimaan emme päässeet, mutta lapsenmielisenä aallokossa oli muuten varsin mukavaa! Rannan hiekka ei upota juuri lainkaan, joten juoksu ja jooga onnistuvat miellyttävästi. Aurinkotuoleja on joka hotellilla ja meidän hotellissa ne kuuluivat hintaan - kuten aamupalakin.

Valasretkelle kannattaa osallistua, ainakin jos sinulla ei ole taipumusta merisairauteen ja puolipäivää aikaa vievä aktiviteetti sopii aikatauluusi. Valitse kuitenkin tarkoin: monet valaretkiä tarjoavat eivät välitä muusta, kuin rahasta. Me valitsimme Raja and the Whales:in, sitä suosittelee LonelyPlanet. Hinnat retkille muilla järjestäjillä alkoivat 2500 rupiasta (16€), meidän retki maksoi 6000 rupiaa (38 €). Raja and the Whales tarjoutui maksamaan puolet retken hinnasta takaisin, ellemme näe valaita. Vaihtoehtona oli myös ilmainen osallistuminen seuraavan päivän retkelle - mikä ei meillä tullut kuuloonkaan, sillä reissuaikaa oli niin vähän ja retki haukkasi puolet päivästä. Emme siis toisin sanoen nähneet valaita - edellisenä päivänä olivat nähneet kaksin kappalein. Sen sijaan ihastelimme delffiinejä ja merikilpikonnia. Sri Lankassa - ja eritoten Mirissassa - on maailman luokan mahdollisuudet bongata sinivalaita. Kaikki retkien järjestäjät eivät kuitenkaan noudata kansainvälisiä säännöksiä liittyen valasturismiin. Raja and the Whales ei käytä valaiden bongauksessa lainkaan kaikuluotaimia tai muita laitteita - kaikki havainnointi tapahtuu omin silmin. He pitävät tietyn etäisyyden valaisiin ja jos valaat itse lähestyvät venettä, turisteilla on mahdollisuus nähdä tämä jättimäinen järkäle hyvinkin läheltä. Retken vetäjä kertoi surullisia tarinoita Intian valtamerellä seilaavista risteilijöistä, joiden reitti kulkee juuri valaiden asuttamien vesien läpi. Valaita kuolee vuodessa kymmeniä yhteentörmäyksissä ristelyalusten kanssa ja eräässä esimerkissä valas oli raahautunut laivan pohjaan kiinnittyneenä avomereltä Colombon satamaan asti.

Mirissaan kannattaa suunnata, jos kaipaat loikoilua auringossa, pienemmän kylän tuntua ison turistikohteen sijaan, sekä pikkutunneille asti tanssimista. Alkoholia ei kaupoissa myydä (ellet kysy tiskin alta?), joten oluset on haettava viereisestä kaupungista tai nautiskeltava ne ravintolassa. Hintaa puolen litran tölkille kertyi 400 rupiaa (2,5 €), ei sekään paha siis kovin paha! ;)

Weligama

Vietimme kolme yötä Weligamassa, joka oli aivan liian lyhyt aika ottaen huomioon eritoten Mikon innostuksen surffaukseen. Weligamassa oli meidän kokemuksen (ja monen muunkin mielestä, lukemamme perusteella) parhaat aallot aloittelevalle surffaajalle. Surffausta kannattaa ehdottomasti kokeilla, ihan jokaisen jaloillaan pysyvän. Tässä omat vinkkini ensikertalaiselle: ota ihmeessä lauta vuokralle ja mene veteen. Voit toki katsoa opetusvideoita ja koittaa muistella niitä yrittäessäsi laudalle seisomaan. Älä turhaannu vaikka kuinka siltä tuntuisi. Älä pelkää vettä. Opettele heittäytymään. Ota ensimmäisen kerran jälkeen surffitunti. Usko pois, kunnon opettajan opissa pääset laudalle seisomaan jo ensimmäisellä kerralla! Vaikka allot ovat pikkuruisia, tunne on päätähuimaava. Tunnin jälkeen jatka yrittämistä - olethan saanut punaisesta langasta kiinni!

Weligaman ranta oli hieman suttuinen, ei ollenkaan paratiisirannan tuntua tai auringonotto fiilistä. Mutta me vietimmekin kolme päivää aamuin illoin surffaten ja päivällä lepuutimme kroppaa rannan tuntumassa olevassa kotimajoitus -tyyppisessä majapaikassamme. Tätä Shakthi Ravi Bay House -mestaa voin lämpimästi suositella lähes kaikille! Siisti huone, rauhallinen paikka, ystävällinen majoittajaperhe ja edullinen hinta. Kannattaa myös kysyä heiltä lounasta tai päivällistä. He laittoivat meille edulliseen hintaan samoja ruokia, mitä itsekin tuona päivänä sattuivat syömään ja herkkuahan se oli!

Weligamassa turismi ei vielä ollut "pilannut" tunnelmaa. Täältä löytyi jo enemmän kauppoja ja ravintoloita, kuin Mirissasta - aurinkorasvan metsästys tosin osoittautui toivottomaksi (jos haluat nimenomaan kunnollista voidetta kuten Niveaa). Paikallinen Alkokin tuli bongattua, joten auringonlaskun fiilistely bisse kourassa onnistuu huomattavasti kivuttomammin verrattuna Mirissaan.

Weligamaan kannattaa suunnata, jos haluat kokeilla / opetella surffaamaan. Suosittelen Surf'n Lanka -koulua, me otimme yhden oppitunnin ja vuokrasimme joka kerta laudat täältä. Laudat olivat turvalliset ja asiallisesti huolletut (ja ehjät!), ja opetus asiantuntevaa. Hinnat kannattaa tsekata heidän nettisivuiltaan ja harkitse ihmeessä ihan surffi campille osallistumista jos aikataulu ja budjetti sen sallivat.

Hikkaduwa

Meidän ei tosiaan ollut alun perin tarkoitus mennä lainkaan Hikkaduwaan, josta olimme lukeneet vain "turistirysä" ja "täynnä pakettimatkailijoita" tyyppisiä kommentteja. Menimme sitten kuitenkin kahdeksi viimeiseksi yöksi, eikä se nyt niin kamalaa ollutkaan. Toki hinnat olivat muualle Sri Lankaan verrattuna korkeat - ainakin ruoan ja juomien hinta. Mutta oli täällä hyvääkin. Onneksemme hotelli, jossa yövyimme, sattui olemaan mainio mesta kaikin puolin: henkilökunta oli todella mukavaa porukkaa, hotelli oli aivan rannalla ja paikka oli rauhallinen. Parasta täällä olikin hengata hotellin terassilla kylmän juoman kanssa, kuunnella meren pauhua vailla kiirettä ja seurata valtavassa aallokossa laudoillaan taiteilevia surffareita. Aurinkoakin otimme ja bongasimmepa rannalta - tosin tovin kävelymatkan päässä hotelliltamme - merikilpikonnia. Ihmiset olivat ostaneet merilevää ja syöttivät konnia. Mikko selvitti asiaa ja merikilpikonnat tulevat ruokailemaan rannan tuntumassa sijaitsevalle riutalle ja toki ne hakeutuvat rantaan ruokailemaan turistien kädestä. Itse törmäsimme tähän "ilmiöön" sattumalta kulkiessamme ruokailupaikan ohi. Toki meidänkin piti käydä koskettamassa kilpikonnan kuorta, kovahan se oli kuin mikä!

Suuntasimme paikallisbussilla ilmaiseen Tsunami -museoon. Paikka oli pieni, neljä huonetta, mutta sitäkin tunteita herättävämpi. Paljon kuvia lähialueen tuhoutuneista mestoista. Museo on perustettu lähelle paikkaa, jossa 2004 Tapaninpäivän aalto vei mukanaan kokonaisen junallisen ihmisiä - yli 1200 junamatkustajaa kuoli. Kuvat olivat todella pysäyttäviä, enkä suosittele museota herkemmille. Kun hotellin henkilökunta sai selville, että olemme kiinnostuneet tästä aiheesta, he etsivät omista kätköistään kuvia hotellista ja ympäristöstä tuhoisan aallon jälkeen. Lisäksi he kertoivat mm. miten olivat paenneet pois rannalta kohti sisämaata ja näyttivät jälleen rakennetun hotellin paikkoja verrattuna valokuviin tuhoutuneesta hotellista.

Hikkaduwasta en osaa sanoa muuta, kuin turistien täyttämä pitkä rantakatu. Lähellä Colomboa, mutta toisaalta etelämmästä löytyy varmasti vähemmän hälyisiä ja vähintään yhtä miellyttävällä rannalla varustettuja mestoja. Hikkaduwassa edistyneemmät surffarit viihtyvät varmasti, me emme uskaltautuneet valtavaan aallokkoon.

Sri Lanka on lämminhenkinen maa ja sieltä löytyy paljon nähtävää, koettavaa ja puuhattavaa. Kannattaa matkustaa tässä kauniissa maassa nyt, vielä, kun valtavat turistimassat eivät ole vyöryneet paikalle.

#59 Sri Lanka, matkabudjetti

Ajankohta: 2016, tammikuu

Nyt on yhteenvedon aika, kuinka kävi Sri Lankan matkabudjettimme? Tehdäänpä muutama fakta näin alkuun selväksi, miten seuraavia summia teidän tulee tulkita:

• Rahaa vaihdoimme Colombossa, emme lentokentällä vaan kaupungilla. Kurssi oli näin parempi meidän eduksemme (en muista kentän kussia), 1 € = 157 LKR. Kaikki muunnokset on tehty tällä vaihtokurssilla.
• Meillä oli kotoa euroja nostettuna lähes koko loman tarpeiksi, joten meillä ei kulunut luottokorttikuluihin / käteisnostopalkkioihin juurikaan rahaa - ainoastaan loppulomasta jouduimme tekemään kaksi nostoa Sri Lankalla. Maksoimme kaiken käteisellä.
• Päiväbudjettimme sisältää kaikki lomalla syntyneet kulut - ainoastaan lennot eivät sisälly hintaan. Näitä kuluja ovat mm. majoittuminen, ruokailut ja kauppaostokset, kyyditykset tuk tukilla ja muut liikkumiset, kuten junaliput. Siihen sisältyvät myös kaikki aktiviteetit, kuten surffilautojen vuokrat, surffitunnit sekä kansallispuistojen sisäänpääsymaksut.
• Lomallamme emme nautiskelleet alkoholia juurikaan, vain muutama olut tuli juotua. Baarissa oluen hinta oli noin 2,5 € (400 LKR) tai hieman alle. Edes mietoja alkoholijuomia ei kaupasta saa, vaan se on viinakauppa, minne on suunnattava. Otathan toki huomioon, ettei näitä ole joka nurkalla varsinkaan pienemmillä paikkakunnilla, missä turismiakaan ei ole. 
• Liikuimme kaupungista toiseen 2-3 yön välein, liikkuminen oli edullista, mutta toki se vaikuttaa päiväbudjettiin tuollaisella tahdilla; jos pysyt viikonkin paikallasi, voi pari kolme euroa ottaa hyvinkin budjetista pois!
• Surffilaudan vuokra oli Weligamassa 1,9 - 2,2 € (300 - 350 LKR) tunnilta

Surf'n Lanka surffikoulu, jo ensimmäisen tunnin jälkeen
opimme molemmat seisomaan laudalla ja aallosta riippuen
jopa ihan rantaan saakka! Suosittelen.

Kaksi viikkoa saimme siis kierrellä mielin määrin paikasta toiseen, majoittua erittäin siisteissä, tuulettimella varustetuissa huoneissa meren rannalla tai muutoin upeissa maisemissa ja syödä pihistelemättä sekä tehdä vielä kauppaostoksia, harrastaa luonnonpuistoja ja valaiden bongausretkeilyä, surffata jopa oppaan kanssa ja toisinaan hypätä tuk tukin kyytiin - ja kaikki tämä maksoi vain 53,5 € /päivä kahdelta hengeltä yhteensä! Olin ennen reissua ajatellut, että tämän verran menee, mutta kaikki aktiviteetit tulevat vielä siihen päälle. Jos tästä vähennetään maksulliset aktiviteetit, jolloin jäljelle jää syöminen, juominen, yöpyminen ja liikkuminen, hintaa keskimäärin 44 € /päivä kahdelta hengeltä yhteensä. Aika paljon edullisemmaksi tuli siis verrattuna vaikkapa Thaimaahan. Toki hinnat tulevat todennäköisesti lähivuosina nousemaan, sillä kaikkialla turismista ei ole otettu täysin rinnoin iloa irti. Selvän eron huomasi muu maa vrt. Hikkaduwa; Hikkaduwa on suosittu pakettimatka kohde ja hinnat olivat paikoin tuplana verrattuna etelässä sijaitseviin Mirissaan ja Weligamaan. 

Tässä vielä muutamia esimerkkejä, mitä keskimäärin maksaa..

• 5 litraa vettä noin 1 € (150 LKR)
• surffitunti yhdeltä hengeltä, kouluttautuneen, pätevän opettajan kanssa 16 € (2500 LKR)
• lounas annos esim. riisiä ja mereneläviä 1,5 - 3 € (220 - 500 LKR)
• kaupungeissa paikallisbussit, matkan pituudeta riippuen (tarkoitan noin 1-6 km matkoja) 0,05 - 0,25 € (10 - 40 LKR)
• kaupungeissa tuk tuk kyyditykset, matkan pituudesta riippuen (tarkoitan noin 1-6 km matkoja) 0,5 - 2,5 € (100 - 400 LKR)

Mehän emme edes valinneet kaikista huonoimpia mestoja yöpymiseen. Huoneiden hinnat vaihtelivat 15,5 - 31,8 € (2430 - 5000 LKR) ja useimmiten niihin kuului aamiainen. Keskimäärin maksoimme yöltä 23 € ja tämä sisälsi siis tavallisesti aamiaisen (13 yötä, joista 9 sisältyi aamiainen). Edullisemminkin olisi voinut majoittua ja esimerkiksi lomamme edullisin yöpaikka 15,5€/yö, sis. aamiaisen, oli yksi mieluisimmista Weligamassa aivan surffikoulun ja rannan lähellä - jos olisimme tienneet tästä, olisimme varmaan jättäneet Mirissan väliin ja olleet senkin ajan täällä. Summa summarum, Sri Lankassa reissaaminen on erittäin edullista ja pikkurahalla pääsee myös kiertelemään enemmänkin budjetin kuitenkaan nousematta taivaisiin. Toki bailaaminen uupuu meidän budjetista kokonaan, mikä taas toisilla on aivan must juttu, joten siinä mielessä tämä ei täysin vertailukelpoinen ole kaikille budjettireissaajille. Edullista majoitusta oli paljon tarjolla ja liekö ollut sitten yleisestä tasosta vai meidän hyvästä tuurista kiinni, mutta kaikki majoituspaikat olivat todella siistissä kunnossa! Ei kun pika pikaa Sri Lankaan reppureissaamaan, ennen kuin hinnat nousevat ja pakettimatkajärjestäjät valtaavat pienemmätkin kaupungit.

#58 Sri Lanka, Hill Country (part 2) - Horton Plains

Ajankohta: 2016, tammikuu

Koska halusimme nähdä lisää luontoa ja maisemia tässä Sri Lankan keskiosiin suuntautuvalla ensimmäisella matkustusviikollamme, päätimme suunnata Adam's Peakin valloituksen (tsekkaa postaus #57) jälkeen junalla Hattonista Ohiyaan ja viettää siellä muutaman yön. Ohiya valikoitui ohjelmaamme siksi, koska paikkakunta sijaitsee Horton Plains -kansallispuiston kupeessa. Tämä puisto on Sri Lankan ainoa, jonne turistit voivat omatoimisesti tutustua. Reitti, joka kiertelee puistossa, on suurimmaksi osaksi todella helppokulkuista ja sen varrella on muutama mahtavia näköaloja tarjoileva pysähdyspaikka, toinen yli 800 m tiputuksineen nimetty "World's End", maailman reuna. Suuntasimme paikalle jo hyvissä ajoin aamulla, sillä jo kymmenen maissa saattaa olla sellainen sumu, ettei maailman reunalta voi nähdä henkeä salpaavia maisemia. Eläinten bongailijalle tämä puisto on pettymys, mutta luonnosta muuten nauttivalle oiva retkikohde. Hintaa kahdelta hengeltä tuk tuk -kuskin pääsymaksun sisältäen, kertyi 6000 rupiaa, noin 38€ (tammikuu 2016 valuuttakurssi).

Yövyimme Ohiyassa reissumme kalleimmassa majapaikassa, Hill Safari Eco Lodge -hotellissa. Sijainti oli ideaalinen kansallispuistoon nähden - tosi reippailija voi vaikka kävellä hotellilta sinne ja takaisin, tosin sehän olisi vaatinut rutkasti lisäaikaa. Hotelli sijaitsi rinteessä keskellä teeplantaaseja, yli 2000 m korkeudessa. Maisemat olivat henkeä salpaavia. Lähistöllä pystyi samoilemaan teeplantaaseilla, patikoimaan teitä ja metsiä koluten sekä vain nauttimaan käsittämättömistä näköaloista - aina kun sumu ja pilviverho hälveni. Sääolosuhteet muuttuivat nopeastikin, välillä aurinko paistoi ja näimme silminkantamattoman kauas, välillä sumu ympäröi meidät niin, ettemme nähdeet hädin tuskin viittätoista metriä eteemme. Kahden hengen huone maksoi yöltä 5000 rupiaa, 32 € sisältäen aamiaisen ja illallisen (tai lounaan, valitsimme illallisen). Täältä ei noin vain lähdetty ravintolaan syömään, matka kaupungille tuk tukilla kesti muisteluni mukaan viitisentoista minuuttia ja tie oli todella huonossa kunnossa. Meitä ei tämä kylläkään haitannut pätkän vertaa, viihdyimme hotellilla ja sen ympäristössä todella hyvin, henkilökunta oli ystävällistä ja mies, joka puuhasi hotellilla "joka paikan höylänä" laittoi herkullista ruokaa - erityis mainintana sanottakoon vielä, että lähes kaikki, mitä ruoalla tarjoiltiin, olivat heidän omasta maasta kerättyä. Tämähän ei siis ollut pelkkä hotelli, vaan talon väki omisti kaikki ympäröivät teeplantaasit ja muut viljelmät. Teen lisäksi he kasvattivat ainakin porkkanaa, perunaa ja papuja. Yhteenvetona voisin sanoa, että tänne olisi kannattanut varata ainakin neljä yötä kahden sijaan, jolloin olisi voinut tehdä useamman patikointiretken lähiseuduilla. Luonnonrauhasta nauttivan paratiisi, bilettäjän painajainen. Varaudu some lakkoon, täällä ei netti toimi - luultavasti puhelimessasi ei ole lainkaan kenttiä.  Kerrassaan huippu paikka!

Hill Safari Eco Lodge

Tie hotellille - tämä kohta taitaa olla yksi parhaista pätkistä kuntonsa puolesta

Matkalla Horton Plains -kansallispuistoon, auringon nousun aikaan

World's End, kuva ei anna oikeutta 

Vielä hotellilta, välillä pilvet ja sumu väistyivät auringon tieltä

#57 Sri Lanka, Hill Country (part 1) - Adam's Peak

Ajankohta: 2016, tammikuu

Sri Lankalta palattu kotiin turvallisesti - matka sujui täysin ilman ongelmia ja aivan suunnitelmien mukaan! Pahin, mitä tapahtui, oli vasemman olkapään ja käsivarren kärähdys. Nyt ollaan jo nahan kuoriutumisvaiheessa, sanonpahan vaan, että kannattaa ottaa reilusti aurinkovoidetta Suomesta mukaan, paikalliset voiteet voivat olla "humpuukki" tuotteita. Kuitenkin, kaikki sujui hyvin, emme joutuneet tietääksemme huijatuksi, eikä meitä varastettu, ehdimme nähdä paljon mutta myös rentoutua. Luonto oli aivan huikea ja itse ainakin rakastuin Sri Lankan keskiosien vuoristo - vai kukkula - maisemiin. Tässä onkin luvassa hieman kuvia ja fiiliksiä reissun ensimmäiseltä kolmelta päivältä, kun suuntasimme Nallathanniyaan - matkaoppaissa ja paikallisessa bussissa lukee Delhouse, mutta apurini Google Map ei tällä nimellä paikkaa löytänyt - tarkoituksenamme valloittaa Adam's Peak, Aatamin huippu. Kyseessä on siis reilut 5200 rappusta ja 2243 m korkeutta, tärkeä pyhiinvaelluskohde ainakin buddhalaisille ja hinduille. Tästä saimme todisteita matkan varrella, kun iäkkäitäkin ihmisiä talutettiin molemmin puolin kainalosta tukien hitaasti, mutta varmasti kohti huippua. Meillä meni aikaa hotellilta reilu 3 tuntia ja lähtöportilta laskettuna noin 2,5h. Ilmeisesti jotkut turistit ovat selvittäneet tuon rupeaman alle kahdessa tunnissa ja paikalliset jopa tuntiin, mutta meillä ei kunto sellaiseen tahtiin riittänyt. Pysähtelimme aluksi harvakseltaan ja loppua kohti jopa parin kymmenen askelman välein. Mutta perille päästiin ja kylmässä hytistiin, kunnes odotus palkittiin ja auringon noustessa mahtavat maisemat ympäröiville vuorille alkoivat avautua. 

Junamatka Hattoniin, josta jatkoimme bussilla Delhouseen

Auringon kajastusta Adam's Peakin huipulta

Pyhiinvaeltajat ja turistit sulassa sovussa

Paikallinen järjestyksen valvoja - taustalla
kohoaa Adam's Peak

Näyttää, kuin sinne olisi käsittämätön matka - no niinhän
se olikin..

Teeplantaaseilla samoilemassa, reitti lähti aivan hotellimme luota

Vietimme kaksi yötä Delhousessa, ja ensimmäisenä yönä kiipesimme huipulle. Seuraavana päivänä kiertelimme teeplantaaseilla ja verryttelimme kipeitä jalkojamme. Mielestäni kaksi yötä oli hyvä aika - en olisi jaksanut lähteä aamuöisen rehkimisen jälkeen heti matkaan. Kaiken kaikkiaan Adam's Peak oli mieleenpainuvin kokemus Sri Lankan matkallamme - niin sanoi Mikko, kun kysyin ja itse olen samaa mieltä. Auringon nousu oli upea, vaikka sää olikin osittain pilvinen.