Huom! Niille, joita kiinnostaa ainoastaan kokemukseni Fustrasta ja sen tarjoamat hyödyt, tiedoksi: voitte siirtyä suoraan alemmaksi aiheeseen. Alkuun olen nimittäin kirjoittanut hieman omakohtaista kokemusta/tuntemusta migreenistä:
Minä olen yksi niistä "onnekkaista", jotka voivat kehua sairastavansa tätä niin kutsuttua viisasten tautia - migreeniä. Kaikki alkoi oikeastaan ammattikorkeakoulussa, olin päälle parikymppinen ja ihmettelin ääneen ajoittaista päänsärkyä. Voin rehellisesti sanoa, ettei minulla ollut esimerkiksi lukiovuosinani tai ennen sitä, koskaan koskenut päähän kunnolla. Rakkaan äitini ohjeistamana käännyin optikon puoleen ja niinhän sieltä paljastui hajataittoa ja minusta tuli rillipää. Siihen taisivat säryt loppua.
Minä olen yksi niistä "onnekkaista", jotka voivat kehua sairastavansa tätä niin kutsuttua viisasten tautia - migreeniä. Kaikki alkoi oikeastaan ammattikorkeakoulussa, olin päälle parikymppinen ja ihmettelin ääneen ajoittaista päänsärkyä. Voin rehellisesti sanoa, ettei minulla ollut esimerkiksi lukiovuosinani tai ennen sitä, koskaan koskenut päähän kunnolla. Rakkaan äitini ohjeistamana käännyin optikon puoleen ja niinhän sieltä paljastui hajataittoa ja minusta tuli rillipää. Siihen taisivat säryt loppua.
Onnellisesti sitten valmistuin tähän antoisaan insinöörin ammattiin ja päädyin töihin suunnittelutoimistoon. Vuosi taisi olla 2013 kun ensimmäinen migreenikohtaus iski. Aloitin aamulla työt normaalisti ja ihmettelin orastavaa päänsärkyä. Pidin normaalisti kahvitauon yhdeksän aikaan ja jatkoin töitäni. Kahvin jälkeen työt aloitettuani meni noin 15 minuuttia, kunnes keskeytin työnteon ja siitä noin kymmenen kun makasin lattialla - minulla oli tietämättäni ensimmäinen paha migreenikohtaus. Muistan vaan, miten en uskaltanut avata silmiäni ja koska olin mennyt paniikin valtaan yllättäen yltyneestä päänsärystä, aloin tietämättäni hyperventiloimaan ja lopun voi arvata. Olo senkun huononi ja selostin jos työtovereilleni, miten minulla on vähintäänkin aivoverenvuoto tai muuta vastaavaa. Pian tulivat mukavat ambulanssisedät ja hetken minua ja puhelimen päässä olevaa lääkäriä (?) jututettuaan päättivät viedä jatkotutkimuksiin keskussairaalaan varmuuden vuoksi. Siellähän alkoi selvitä, ettei kyse ollut muusta, kuin pahasta päänsärystä ja hyperventilaation aiheuttamasta huonosta olosta. Voin kyllä todeta näin jälkeenpäin, että siinä tilanteessa yllättävä kipu ja oudot tuntemukset olisivat aiheuttaneet paniikkia takuulla kenelle tahansa.
Myöhemmin - toisen saman tyyppisen ambulanssireissun, sekä näitä tapahtumia seuranneen aivojen magneettikuvauksen jälkeen neurologi totesi, ettei minua mikään muu vaivaa kuin migreeni. Ilmiselvää, kulkeehan tämä tauti isäni puolella suvussa, luonnollisesti minä saan kunnian nauttia kohtauksista näin aikuisiällä. Omat oireeni ovat hyvin samanlaisia: vasemman käden ja jalan puutuminen, kasvojen vasemman puolen ja suunalueen puutuminen sekä oikeanpuoleinen ohimokipu. Viiltävät kivuntunteet lähinnä oikealla puolella päässä, oikean silmäpohjan kipu, oikealla ohimolla tuntuva viileyden tunne ja lievät näköhäiriöt. Kuulostaa lungilta ehkä, mutta kuunneltuasi päivätolkulla päänsärkyä, napsittuasi lääkkeitä (joista ei tunnu olevan mitään apua - tai ainoastaan hetkellistä ja huomenna kaikki alkaa alusta) tuntuu ylivoimaiselta ajatella mitään järkevää. Välillä kivut olivat niin pahoja, etten voinut enää katsoa töissä näyttöä, vaan sammutin valot ja makasin lattialla. Hyperventilointiin apuna toimi työpöydän kaapissa oleva paperipussi. Monesti jouduin lähtemään kesken päivän kotiin, koska näyttöön en voinut vilkaistakaan - tuntui että pää räjähtää. Tee siinä sitten töitä.
Tässä pitkältä tuntuva selostus siitä, millaista minun migreenini on. Ja kuitenkin, tämä on vain pintaraapaisu siihen, mitä joudun / jouduin kestämään. Se pitääkin paikkaansa, että ainoastaan migreenipotilas voi samaistua toiseen migreenistä kärsivään - ja silti jokainen kokee kivun niin eritavoin ja oireetkin voivat olla niin erilaisia.
Marraskuussa 2014 laitoin paikalliselle kuntosalille sähköpostia. Minulla oli ylijääneitä liikuntaseteleitä valtava nippu ja päätin panostaa itseeni hankkimalla personal trainerin. Minulle tarjottiin Fustran tutustumis tuntia. Jokainen voi käydä lukemassa fustrassa täältä: fustrafinland.fi eli en ala tässä kovin tarkasti kertomaan, mistä on kyse. Keskityn nyt vain itseeni ja käyn läpi niitä asioita, mistä on omalla kohdallani ollut suurta vaikutusta ja hyötyä. Alustuspuhe migreenistäni sen takia, että saisitte käsityksen, miten hankalaksi elämäni ja työntekoni meni vajaassa puolessa vuodessa. Migreeni oli yhtäkkiä minulle arkea ja välillä tuntui, etten voi yhtään kontrolloida elämääni ja kipuja, vaan olen täysin niiden armoilla.
Nyt päästään itse asiaan:
Kävin Fustran näytetunnilla, enkä voi sanoa, että olisin heti ollut koukussa. Meinasin jopa tippua tuolilta, kun valmentaja esittelin minulle hintoja. Minulla sattui kuitenkin olemaan liikuntaseteleitä sen verran jemmassa, että sain niillä maksettua ensimmäisen kymmenen kerran paketin melkein kokonaan. Loppujen lopuksi muutaman kerran valmennuksessa käytyäni, päädyin ostamaan 20 kerran paketin, enkä voi muuta kuin suositella kaikille tätä. Jos ostat alkuun pelkän kymmenen kerran paketin, jäät nuolemaan näppejäsi ja tuntuu, kuin olisit päässyt vasta alkuun kun kaikki jo loppuu.
Omat tulokseni
Minulle on tullut puolen vuoden aikana keskivartaloon lihasmassaa noin 1,5kg. Yhteensä lihasmassani on kasvanut puolessa vuodessa 2,7 kg. Tämä muutos on siis tapahtunut Fustran ja kuntosaliharjoittelun ansiosta. En usko, että olisin mitenkään saanut samoja tuloksia, jos en olisi aloittanut Fustraa, vaan ruvennut ainoastaan treenaamaan salilla yksikseni. Korkeintaan olisin rikkonut itseni.
Seuraavanlaisia positiivisia vaikutuksia olen pannut merkille: syvät keskivartalon lihakset ovat vahvistuneet ja ryhtini on suoristunut. Jaksan kannatella oikeanlaista asentoa juoksumatolla tai crosstrainerissa (voi voi kun katsoo kuntosalilla niitä juustonaksu-asennossa juoksevia, niitä on paljon ja itsekin varmasti lukeuduin aiemmin joukkoon!). Ratsastusonnettomuuteni takia minulla lähti oikea solisluu sijoiltaan. Kun aloitin Fustran, solisluu törrötti selvästi olkapääni yläpuolella, se pystyi näkemään selväsi - ja hyi olkoon, miltä se tosiaan näyttikään! Alkuun minulla oli todella totutteleminen peiliin katsoessa. Kylmät väreet kulkivat selkärankaa pitkin tuon tuosta kun tuijotin ihon alta törröttävää luuta. Vaan eipä mennyt aikaakaan kun Fustrassa käytyäni huomasin, ettei törröttävää luuta enää näkynyt. Aamulla se nukutun yön jälkee palasi näkyville, mutta iltapäivää kohti mentäessa hartiani näyttivät toistensa peilikuvilta. Jotenkin tämä ilmiö - oman teoriani mukaan - liittyy parantuneeseen ryhtiin ja lapojen sekä hartioiden asentoon. Nykyäänhän minulla on myös irtonaiset lavat (aiemmin ne eivät tulleet ollenkaan ulos kun vein kättä taakse) sekä lavoissa tuki. Ryhtini on tosiaan parantunut ja olkapäiden asento on aika-ajoin oikeaan suuntaan (ei eteenpäin kääntyneenä). Olen myös saanut liikkuvuutta varsinkin yläkroppaan.
Mikä tärkeintä, en kärsinyt koko keväänä 2015 migreeni kohtauksista. Minun ei juuri koskaan tarvinnut valittaa päänsärkyä, ja välillä mietin itsekseni, kuvittelinko kaiken ja mitä muut ajattelevat kun en enää valitakaan päänsärystä. Sitten totuin tunteeseen - kivuttomaan päähän! Tuli huhtikuun loppu, lähdimme New Yorkiin ja minulle tuli reilun kolmen viikon tauko Fustrasta. Olin ostanut vielä kesäksi kymmenen kerran paketin.
Päänsäryt hiipivät kuin varkain tasaisin elämääni. Pari viikkoa sitten kärsin kivusta 6 päivää. Nyt minulla on töissä keppi ja pyrin tekemään keppiliikkeitä useamman kerran päivässä. Riittää kun hallitsen oikean tekniikan ja teen vaikkapa viisi toistoa muutaman kerran työpäivän aikana. Pitkiä jumppia en töissä tarvitse - aikaa kuluu koko päivänä ehkä viisi minuuttia. Olen aivan sataprosenttisen varma, että pääni palautuu säryttömäksi tulevien viikkojen saatossa. Nyt olen viisaampi. En enää ikinä pidä taukoa minulle tärkeistä Fustran keppiliikkeistä. Kolme viikkoa oli aivan liikaa. Kyllähän minä urheilin tuona aikana ja fustrasinkin, mutta reilun viikon täysi stoppi oli minulle liikaa ja menetin niinsanotusti otteen. On äärimmäisen tärkeää suorittaa liikeet teknisesti oikein. Näin Fustrasta saa parhaan hyödyn irti. Minulle on myös ollut erittäin luontevaa olla ohjattavana, sillä totuinhan yli viidentoista ratsastusvuoden aikana olemaan jatkuvasti opetettavana ja valmentajan silmän alla. Tottakai pitää pystyä tekemään itsenäisesti ja nyt minulla on kesän jälkeen pitkä jakso itsenäistä työskentelyä edessä kun rahani eivät enää riitä Fustraan tänä vuonna.
Mielipide henkilökohtaisesta ohjauksesta (Fustra personal training):
On helpottavaa ja toisaalta taas rankaa käydä valmentautumassa henkilökohtaisesti. Valmentaja on kokoajan läsnä ja ohjaa sinua suorittamaan liikeen oikein. Et voi vilpata. Et kehtaa jättää viittä viimeistä toistoa tekemättä, koska et mukamas jaksa. Sinun tekisi mieli huutaa kuullessasi "Viisi vielä", että "No, no no!". Vaan etpä huuda. Sinä vaan puret hammasta ja teet ne viisi ja läähätät sen jälkeen hiki valuen. Mutta kun olet useammalla valmennuskerralla tehnyt ne "vielä viisi" toistoa, huomaat, että tekisi mieli tehdä vielä muutama niiden päälle kun alkaa jo tuntua kevyeltä. Kun tekee tarpeeksi kauan yksin - ja tämä päteen ihan kaikkeen urheiluun, takuulla - toistaa virheitään vaikka luulee tekevänsä oikein, pysyy mukavuusalueellaan ja kehittyy paljon hitaammin. Valmentajan avulla voit saada esimerkiksi suorittamaasi liikeeseen korjattua oikean liikeradan ja sitä kautta - kun tekniikka pelaa - huomaat suorittavasi enemmän toistoja tai kovemmilla painoilla. Ohjaaja kysyy liikkeen aikana tai viimeistään sen jälkeen, missä tuntuu. Näin kartoitetaan, onko jokin paikka kireänä ja mitä sille voidaan tehdä. Näin saadaan myös selville, teinkö liikeen oikein. Jos liikeen tulisi tuntua pakaroissa, mutta kerron sen tuntuneen etureisissä, asentoa korjataan ja kokeillaan, meneekö tunne oikeaan paikkaan. Otetaan vielä yksi esimerkki: selkävaivainen henkilö. Varmaan moni treenaa ja kyykkää väärällä tekniikalla, tekee maastavetoja väärällä tekniikalla jne. Ainakin näissä liikkeissä selkä joutuu kovalle rasitukselle, jos liikerata on väärä ja painoa paljon. Tulee niitä selkävaivoja ihmisille vähemmälläkin. Keskitytään painojen lisäämiseen eikä tekniikkaan/liikkeen oikeinsuoritukseen. Tulee vaan mieleen, kannattaisiko laittaa ensin ne syvät lihakset, jotka mm. tukevat selkärankaa, kuntoon. Frustrasta on takuulla apua selkävaivoihin.
Toinen tärkeä asia on suorittaa liike oikein. Minulla on käynyt tuuri siinä mielessä, että aloitin viikottaisen kuntosalitreenauksen yhtä aikaa Fustran kanssa ja olen näin ollen saanut alusta asti vinkkiä liikkeiden oikeanlaiseen suorittamiseen ja siihen, missä lihasryhmissä pitäisi tuntua. Teen liikkeitä vielä niin kovin pienillä painoilla, että voin keskittyä hyvin tekniikkaan ja siihen, että liike tuntuu varmasti oikeissa lihasryhmissä. Jää turhat vääntelehdinnät ja avustavat kehonliikkeet pois.
Yhteenveto:
Fustrassa minun kohdallani tehdään niin sanottuja keppiliikkeitä - jotka ovat ryhtini ja migreenini apu, core liikkeitä - jotka vahvistavat alkujaan heikkoja keskivartalon lihaksiani, sekä perus liikkeitä kuntosalin laitteilla sekä omaa painoa hyödyntäen kiinnittäen huomiota erityisesti liikkeen suorituksen puhtauteen ja tekniikkaani sekä juuri, tismalleen oikeiden lihasryhmien kuormitukseen. Alkuun kävimme läpi ohjaajan kanssa, mitä tavoitteita juuri minulla on ja tämän jälkeen hän teki minulle ruokavalion, jota olen nyt pyrkinyt parhaani mukaan noudattamaan. Voin myös tunnin aikana kysellä ohjaajaltani esimerkiksi kuntosaliharjoitteluun, juoksuun tai ruokavaliooni liittyen vinkkejä. Olen oppinut puolen vuoden aikana kehonhuollosta, ruokavaliosta ja syömisestä, kuntosalitreenauksesta ja kotitreenauksesta enemmän, kuin osasin edes kuvitella. Olen löytänyt keinon selättää migreeni ilman lääkkeitä ja keinon parantaa ryhtiäni. En todellakaan koe, että rahani olisivat menneet hukkaan. Tästä on hyvä jatkaa.
Hyviä treenejä kesätreenejä ja tsemppiä päätöksentekoon vielä Fustran kanssa empiville - do it!
-Tiina
Mielipide henkilökohtaisesta ohjauksesta (Fustra personal training):
On helpottavaa ja toisaalta taas rankaa käydä valmentautumassa henkilökohtaisesti. Valmentaja on kokoajan läsnä ja ohjaa sinua suorittamaan liikeen oikein. Et voi vilpata. Et kehtaa jättää viittä viimeistä toistoa tekemättä, koska et mukamas jaksa. Sinun tekisi mieli huutaa kuullessasi "Viisi vielä", että "No, no no!". Vaan etpä huuda. Sinä vaan puret hammasta ja teet ne viisi ja läähätät sen jälkeen hiki valuen. Mutta kun olet useammalla valmennuskerralla tehnyt ne "vielä viisi" toistoa, huomaat, että tekisi mieli tehdä vielä muutama niiden päälle kun alkaa jo tuntua kevyeltä. Kun tekee tarpeeksi kauan yksin - ja tämä päteen ihan kaikkeen urheiluun, takuulla - toistaa virheitään vaikka luulee tekevänsä oikein, pysyy mukavuusalueellaan ja kehittyy paljon hitaammin. Valmentajan avulla voit saada esimerkiksi suorittamaasi liikeeseen korjattua oikean liikeradan ja sitä kautta - kun tekniikka pelaa - huomaat suorittavasi enemmän toistoja tai kovemmilla painoilla. Ohjaaja kysyy liikkeen aikana tai viimeistään sen jälkeen, missä tuntuu. Näin kartoitetaan, onko jokin paikka kireänä ja mitä sille voidaan tehdä. Näin saadaan myös selville, teinkö liikeen oikein. Jos liikeen tulisi tuntua pakaroissa, mutta kerron sen tuntuneen etureisissä, asentoa korjataan ja kokeillaan, meneekö tunne oikeaan paikkaan. Otetaan vielä yksi esimerkki: selkävaivainen henkilö. Varmaan moni treenaa ja kyykkää väärällä tekniikalla, tekee maastavetoja väärällä tekniikalla jne. Ainakin näissä liikkeissä selkä joutuu kovalle rasitukselle, jos liikerata on väärä ja painoa paljon. Tulee niitä selkävaivoja ihmisille vähemmälläkin. Keskitytään painojen lisäämiseen eikä tekniikkaan/liikkeen oikeinsuoritukseen. Tulee vaan mieleen, kannattaisiko laittaa ensin ne syvät lihakset, jotka mm. tukevat selkärankaa, kuntoon. Frustrasta on takuulla apua selkävaivoihin.
Toinen tärkeä asia on suorittaa liike oikein. Minulla on käynyt tuuri siinä mielessä, että aloitin viikottaisen kuntosalitreenauksen yhtä aikaa Fustran kanssa ja olen näin ollen saanut alusta asti vinkkiä liikkeiden oikeanlaiseen suorittamiseen ja siihen, missä lihasryhmissä pitäisi tuntua. Teen liikkeitä vielä niin kovin pienillä painoilla, että voin keskittyä hyvin tekniikkaan ja siihen, että liike tuntuu varmasti oikeissa lihasryhmissä. Jää turhat vääntelehdinnät ja avustavat kehonliikkeet pois.
Yhteenveto:
Fustrassa minun kohdallani tehdään niin sanottuja keppiliikkeitä - jotka ovat ryhtini ja migreenini apu, core liikkeitä - jotka vahvistavat alkujaan heikkoja keskivartalon lihaksiani, sekä perus liikkeitä kuntosalin laitteilla sekä omaa painoa hyödyntäen kiinnittäen huomiota erityisesti liikkeen suorituksen puhtauteen ja tekniikkaani sekä juuri, tismalleen oikeiden lihasryhmien kuormitukseen. Alkuun kävimme läpi ohjaajan kanssa, mitä tavoitteita juuri minulla on ja tämän jälkeen hän teki minulle ruokavalion, jota olen nyt pyrkinyt parhaani mukaan noudattamaan. Voin myös tunnin aikana kysellä ohjaajaltani esimerkiksi kuntosaliharjoitteluun, juoksuun tai ruokavaliooni liittyen vinkkejä. Olen oppinut puolen vuoden aikana kehonhuollosta, ruokavaliosta ja syömisestä, kuntosalitreenauksesta ja kotitreenauksesta enemmän, kuin osasin edes kuvitella. Olen löytänyt keinon selättää migreeni ilman lääkkeitä ja keinon parantaa ryhtiäni. En todellakaan koe, että rahani olisivat menneet hukkaan. Tästä on hyvä jatkaa.
Hyviä treenejä kesätreenejä ja tsemppiä päätöksentekoon vielä Fustran kanssa empiville - do it!
-Tiina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti